Asiasana: Kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on hyvä hoitovaihtoehto korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilaille (Väitös: LL Jussi-Pekka Pouru, 19.8.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät saattavat olla yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan paljon luultua aiemmin (Väitös: LL Juuso Hakala, 10.6.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

LL Juuso Hakalan väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten vähäinen fyysinen aktiivisuus, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja ylipaino, ovat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan jo lapsuudesta alkaen. Yli 30 vuoden seuranta-aikana sekä yksittäiset riskitekijät että niiden kasautuminen lapsuudesta alkaen olivat yhteydessä keski-iän heikkoihin kognitiivisiin toimintoihin muistissa ja oppimisessa, visuaalisen tiedon käsittelykyvyssä, työmuistissa sekä reaktioajassa.

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.

Veren rasvahappokoostumus kertoo kardiometabolisten sairauksien riskistä (Väitös: FT Jari Kaikkonen, 26.2.2021, kansanterveystiede sekä kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede) 

Veren seerumin rasvahappokoostumus on yhteydessä kardiometabolisiin riskitekijöihin, käy ilmi FT Jari Kaikkosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan prosenttiosuudet olivat suurempia henkilöillä, joilla oli kohonnut kardiometabolisten sairauksien riski. Vastaavasti monityydyttymättömän rasvan, omega-6-rasvan ja erityisesti linolihapon osuudet olivat näillä henkilöillä pienempiä.

Sepelvaltimoiden yhdistelmäkuvantaminen ohjaa rintakipupotilaan tehokkaasti oikeaan hoitoon (Väitös: LL Iida Stenström, 18.12.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) ja positroniemissiotomografian (PET) yhdistelmä vaikuttaa rintakipupotilaan jatkotutkimuksiin. LL Iida Stenströmin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että yhdistelmäkuvantamisen tuottama tieto ohjaa tehokkaasti jatkotutkimuksia, kuten kajoavan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyttöä.

Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Säteilyn käyttö kardiologiassa on monipuolistunut ja tuonut uusia mahdollisuuksia (Väitös: FL Jukka Järvinen, 28.8.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Säteilyn käyttö kardiologisissa toimenpiteissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana edistynyt huomattavasti, ja sepelvaltimotoimenpiteiden annostasot ovatkin aikaisempaan kansalliseen selvitykseen nähden pienentyneet huomattavasti. Tämä käy ilmi FL Jukka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Uusi lääkemolekyyli puree eteisvärinän perinnölliseen muotoon

02.12.2019

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Postperikardiotomiaoireyhtymä lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen (Väitös: LL Joonas Lehto, 1.11.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.