Asiasana: vesistöt

Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta kuvan alapuolella.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.

Muuttuva ilmasto vaikuttaa voimakkaasti pohjoisten alueiden vesistöihin. Suomen joista kerätään nyt ennennäkemättömän tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset tunnetaan paremmin. Jokien digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan esimerkiksi tulvien vaikutuksia.

Vettä riittää Suomessa, mutta maailmalla siitä on yhä paheneva pula. Suomessakin kuumenevat kesät voivat lisätä kuivuusjaksoja ja rankkasateet tuoda tulvia. Vuoden alussa käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivaohjelma tuottaa tutkittua tietoa päätöksentekoa varten, kirjoittavat Petteri Alho ja Björn Klöve. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.

Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä. Sedimenttien mikromuovipitoisuudesta on toivottu mittaria geologiseen ajoittamiseen, mutta uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin. 

Itämeri on monella tapaa erityinen tutkimuskohde: se on sekä nuori meri että yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä ja saastuneimmista merialueista. Sitä on kutsuttu laboratorioksi, aikakoneeksi ja pilotiksi, jossa kehitettyjä suojelutoimia voidaan viedä muualle maailmaan. Turun yliopistossa ajankohtaisiin haasteisiin pureudutaan niin luonnontieteiden, merialuesuunnittelun kuin historiantutkimuksen näkökulmista. Kuusi tutkijaa kertoo, miten tutkimuksella tähdätään lähimeremme tilan parantamiseen.

Mikromuoviongelman ratkaisemiseksi värvätään bakteereita, rakennetaan jätevesisuodattimia, hiotaan direktiivejä, valmistetaan biohajoavia muoveja, kehitetään kierrätystä ja rajoitetaan mikromuovien käyttöä kosmetiikassa. Muovijätteen kerääminen luonnosta on hidasta ja haastavaa, mikromuovien osalta mahdotonta, kirjoittaa erikoistutkija Saija Saarni. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Jokien muutokset ja sedimentin kulkeutuminen ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Jokien sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausolosuhteiden aikana, tyypillisesti kevättulvien aikaan kylmän ilmaston virtavesissä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan myös vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma on voimakkaampaa.

Suomeen on perustettu uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre, joka kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja ja huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena on turvata vesivarat ja vaikuttaa yhteiskuntaan korkeatasoisen tutkimuksen avulla. Osaamiskeskus kutsuu kaikki vesistötutkimuksesta kiinnostuneet tutkijat, yritykset ja verkostot yhteistyöhön.

Geologian tutkijatohtori Saija Saarni tutkii arvostetun Axa-säätiön rahoituksen turvin vesistöjen mikromuovimääriä ja arvioi, millaisia riskejä niistä aiheutuu vesiekosysteemeille ja ihmisen terveydelle.