Vedenalaisen luonnon lajiopas sukeltaa Itämeren pinnan alle Suomen rannikolla ja merenpohjilla, rannoilla ja merenlahdissa. Kirja luo ainutlaatuisen katsauksen Itämeren lajeihin ja meriluontomme monimuotoisuuteen.
Turun yliopiston biokemian laitoksen elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen osasto on mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa Growing Algae Sustainably in the Baltic Sea (GRASS), joka tutkii mahdollisuuksia merilevien viljelyyn Itämeren alueella sekä selvittää levien käyttöä elintarvikkeiden ja rehun raaka-aineina.
Eurooppa-foorumi toteutetaan tänä vuonna pitkälti striimattuna nettilähetyksenä. Turun yliopistolaisten tuottamassa ohjelmassa painottuvat terveysklusteri sekä Itämeri.
Huhtikuussa avatun Itämeri.fi-sivuston englanninkielinen versio MarineFinland.fi on otettu käyttöön. Yhteen paikkaan koottu suomalainen meritieto on nyt siis luettavissa ja hyödynnettävissä myös englanniksi.
Suomalaiseen meritietoon pääsee nyt käsiksi yhdestä verkko-osoitteesta. Itämeri.fi-sivuston alle on koottu useiden suomalaisten laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita.
Turun yliopistossa järjestettiin 24.–25.9. kansainvälinen konferenssi, jossa keskusteltiin eurooppalaisesta meritutkimuksesta. Merenkulun suunnittelun ja siihen liittyvän teknologian lisäksi puheenvuorot käsittelivät öljyonnettomuuksien torjuntaa.
Itämeren ja sen ranta-alueiden heikon tilan parantamiseen etsitään apua nyt myös avaruudesta. Kaikille avoin ja koko syksyn kestävä WeSeaChallenge-ideakilpailu hakee innovatiivisia ratkaisuja, joissa satelliittidataa hyödyntäen kyettäisiin parantamaan tietoisuutta merialueen tilasta ja tukemaan toimia sen parantamiseksi.
Moni veneilijä tyhjentää edelleen käymäläjätteensä satunnaisesti suoraan mereen. Syy ei kuitenkaan ole veneilijöiden välinpitämättömyydessä, vaan imutyhjennyspaikkojen puutteessa, väärässä sijainnissa, huonossa kunnossa tai puutteellisissa käyttöohjeissa. BATSECO-BOAT-projektissa on selvitetty veneilijöiden tarpeita ja parannetaan imutyhjennyspalveluita koko keskisen Itämeren alueella.
Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.
Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä.