Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen 60-vuotisjuhlaseminaarissa juhlittiin tutkimuskeskuksen historiaa ja saavutuksia sekä keskusteltiin Saaristonmeren puolesta toimimisen tärkeydestä.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin johtama tutkimusryhmä on kansainvälisten partnerien kanssa tunnistanut uuden menetelmän tuottaa puhdasta fosforia jätteistä. Fosfori on tärkeä alkuaine esimerkiksi ruuantuotannossa, mutta jätteiden mukana vesistöihin päätyessään se on ympäristölle haitallinen ravinne. Tehokkaampi kierrätys vähentäisi merkittävästi fosforista aiheutuvia ympäristöhaittoja.
Maailman ekosysteemejä ravistelee lajiston köyhtymisen lisäksi monien eläinlajien biomassan väheneminen. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saaristomeren ravintoverkkoihin ja havaittiin, että etenkin suolaiseen veteen sopeutuneet planktonit ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös ravintoverkon muihin lajeihin.
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos on seurannut Saaristomeren tilaa ja ympäristön muutoksia 1960-luvulta alkaen ja tuottaa tänä päivänä ainutlaatuista tutkimustietoa Itämerellä tapahtuvista ympäristön muutoksista. Laitoksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60-vuotta. Juhlavuoden aikana järjestetään ohjelmaa sekä saaristomerestä kiinnostuneille kansalaisille sekä tutkimuslaitoksen yhteistyökumppaneille.
Itämeri on monella tapaa erityinen tutkimuskohde: se on sekä nuori meri että yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä ja saastuneimmista merialueista. Sitä on kutsuttu laboratorioksi, aikakoneeksi ja pilotiksi, jossa kehitettyjä suojelutoimia voidaan viedä muualle maailmaan. Turun yliopistossa ajankohtaisiin haasteisiin pureudutaan niin luonnontieteiden, merialuesuunnittelun kuin historiantutkimuksen näkökulmista. Kuusi tutkijaa kertoo, miten tutkimuksella tähdätään lähimeremme tilan parantamiseen.
Mikromuoviongelman ratkaisemiseksi värvätään bakteereita, rakennetaan jätevesisuodattimia, hiotaan direktiivejä, valmistetaan biohajoavia muoveja, kehitetään kierrätystä ja rajoitetaan mikromuovien käyttöä kosmetiikassa. Muovijätteen kerääminen luonnosta on hidasta ja haastavaa, mikromuovien osalta mahdotonta, kirjoittaa erikoistutkija Saija Saarni. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumien kirjoittajana, mutta hänen laaja taiteellinen tuotantonsa ja elämänsä sisälsi paljon muutakin. Uutuuskirja Meri ja Tove. Elämää saaristossa kertoo taiteilijan elämästä Itämeren saaristossa. Kirjasta selviää myös, millainen on ollut saariston ihmisten suhde mereen ja saaristoon eri vuosikymmeninä.
Tutkiessaan Itämeren kalapopulaatiota väitöskirjatutkija Giovanna Mottola havaitsi, että tietyt kalapopulaatiot voivat selviytyä nykyisistä lämpöaalloista nostamalla toleranssiaan korkeita lämpötiloja kohtaan. Väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena pysyvästi nouseva merien lämpötila ei kuitenkaan paranna kalapopulaatioiden lämpötilasietoa.
Itämeren ympäristön tila on jo pitkään aiheuttanut huolta sekä tutkijoissa, päättäjissä että kansalaisissa. Saaristomerentutkimuksen apulaisprofessori Jari Hänninen Biodiversiteettiyksiköstä uskoo, että Itämeren pelastavat tietoisuuden lisääntyminen ja meren tilaa suojeleva politiikka.
Suomen rannikon merenpohjan eliöyhteisöt ovat heikentyneet merkittävästi ihmisen toiminnan seurauksena, osoittaa Matti Sahla Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Sahla tarkastelee väitöstutkimuksessaan ihmisen toiminnan vaikutusta merenpohjan luontoon ja esittelee parhaita tapoja arvioida näitä vaikutuksia.