BioBlitz
BioBlitz on yhteisöllinen kansalaistiedetapahtuma jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisimman laajasti lajit tietyn alueen ja tietyn ajan sisällä.
BioBlitz on yhteisöllinen kansalaistiedetapahtuma jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisimman laajasti lajit tietyn alueen ja tietyn ajan sisällä.
Luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIODIFUL-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa julkisia päättäjiä tarkastelemaan luonnon köyhtymistä turvallisuusuhkana ja ryhtymään tiukempiin toimiin sen ratkaisemiseksi.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.
Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa.
Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.
Persian kultatarantula (Chaetopelma persianum) on äskettäin Luoteis-Iranista löydetty tieteelle uusi hämähäkkilaji. Löydetyn yksilön villamaiset ja kullansävyiset karvat olivat yksi lajin niin ainutlaatuisista piirteistä, ettei useampia yksilöitä ollut tarpeen kerätä ja tutkia. Jo yhden yksilön perusteella tutkijoille oli tarpeeksi selvää, että kyseessä on tiedeyhteisölle aiemmin tuntematon laji.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, mikä ajaa tieteellistä ja yhteiskunnallista kiinnostusta erilaisiin lajeihin maailmanlaajuisesti. Tulokset viittaavat siihen, että meiltä puuttuu tietoa yli puolesta maailman eliölajeista.
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun yliopisto ovat kehittäneet uuden karttapalvelun, jonka avulla kartoitetaan tienvarsilla kasvavia lupiineita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kansalaisia pyydetään kesän mittaan aktiivisesti ilmoittamaan lupiinihavaintonsa kaikille avoimeen palveluun.
Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.
Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.