Haluatko tietää lisää luonnon monimuotoisuudesta ja tutustua uusiin lajeihin asiantuntijoiden kanssa? Tule mukaan kartoittamaan Skanssin biodiversiteettipuiston eliölajit yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa BioBlitz-tapahtumaan lauantaina 31. elokuuta!
Hiljattain julkaistu tutkimus lintuhämähäkkien eli tarantuloiden ekologisista suhteista paljastaa, että nämä hurjamaineiset hämähäkit tulevat usein hyvin toimeen sammakkoeläinten, matelijoiden ja jopa toisinaan hämähäkkejä syövien armeijamuurahaisten kanssa. Samassa tutkimuksessa selvisi, että tarantuloiden tiheä karvapeite on todennäköisesti kehittynyt puolustusmekanismiksi näitä saalistavia muurahaisia vastaan.
Maailman ekosysteemejä ravistelee lajiston köyhtymisen lisäksi monien eläinlajien biomassan väheneminen. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saaristomeren ravintoverkkoihin ja havaittiin, että etenkin suolaiseen veteen sopeutuneet planktonit ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös ravintoverkon muihin lajeihin.
Yritysten ja luonnon kohtalot kietoutuvat yhteen. Monitieteisen BIODIFUL-tutkimushankkeen kevään päätapahtumassa tarkastellaan liike-elämän ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksiä johtajuuden, ohjauskeinojen, kuluttamisen, tulevaisuustietoisuuden ja mittaamisen näkökulmista. Helsingissä 29.5. järjestettävässä BIODIFUL Leadership Forumissa luodaan tutkimustietoon perustuvaa vuoropuhelua eri tahojen kesken – niiden, joiden päätökset ja teot vaikuttavat yhteisiin tulevaisuuksiimme.
BioBlitz on yhteisöllinen kansalaistiedetapahtuma jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisimman laajasti lajit tietyn alueen ja tietyn ajan sisällä.
Luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIODIFUL-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa julkisia päättäjiä tarkastelemaan luonnon köyhtymistä turvallisuusuhkana ja ryhtymään tiukempiin toimiin sen ratkaisemiseksi.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.
Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa.
Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.
Persian kultatarantula (Chaetopelma persianum) on äskettäin Luoteis-Iranista löydetty tieteelle uusi hämähäkkilaji. Löydetyn yksilön villamaiset ja kullansävyiset karvat olivat yksi lajin niin ainutlaatuisista piirteistä, ettei useampia yksilöitä ollut tarpeen kerätä ja tutkia. Jo yhden yksilön perusteella tutkijoille oli tarpeeksi selvää, että kyseessä on tiedeyhteisölle aiemmin tuntematon laji.