Asiasana: biodiversiteetti

Turun ja Helsingin yliopistojen ekologit ovat havainneet, että haitallista vieraslajia supikoiraa esiintyi merkittävästi vähemmän susi- ja ilvesalueilla.

Mikään teko, joka vie meitä oikeaan suuntaan, ei ole merkityksetön, yliopistotutkija Juulia Räikkönen kiteytti Turun yliopiston SuomiAreena-keskustelussa, kun pohdittiin keinoja, miten voimme yhdessä auttaa maapalloa voimaan paremmin. Heikkenevää lukutaitoa pohtineilla lukutaitokinkereillä psykologin apualisprofessori Johanna Kaakinen antoi myös vinkin pieneen toimeen, jolla lukutaitoa voi parantaa: Lue kesän aikana yksi kirja.

Turun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet seitsemän tieteelle uutta saniaislajia, jotka kasvavat trooppisen Amerikan sademetsissä. Monet lajeista löytyivät ekologisen tutkimuksen sivutuotteena, sillä sademetsien monimuotoisuus on edelleen niin huonosti tunnettu, että tutkijat törmäävät maastotöissä usein ennestään tuntemattomiin lajeihin.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö järjestää 21.–22.5.2022 BioBlitz-tapahtuman, jossa kartoitetaan vuorokaudessa mahdollisimman monta eliölajia yliopiston kampusalueella. Lajikartoitukseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja tapahtumassa on ohjelmaa myös lapsiperheille.

Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.

Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.

Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.

Biodiversiteetti eli elonkirjo on välttämätöntä paitsi luonnon itsensä myös ihmisten hyvinvoinnille. Elonkirjo kuitenkin ehtyy kiihtyvällä nopeudella. Lajien lisäksi uhan alla ovat lopulta myös yhteiskuntamme talous, terveys ja turvallisuus. Tähän teemaan etsii ratkaisuja Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön johtama Biodiversity-respectful Leadership -hanke (BIODIFUL), joka sai 4,2 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
 

Kasvikunnan kemiallinen kehitys on kasvattanut luonnon monimuotoisuutta miljoonien vuosien ajan. Mutta millainen on luonnon kemiallisen monimuotoisuuden tila nyt, tai sen tulevaisuus? Mihin suuntaan puolustusyhdisteiden ja potentiaalisten lääkeaineiden kehitys kulkee kasvikunnassa? Turun yliopiston tutkijat ovat analysoineet tuhansien kasvilajien kemiallisen koostumuksen aiempaa tarkemmin. Yleisölle tuloksia avataan uudessa videosarjassa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uusissa kasvikylteissä.