Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.
Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Millaisia ovat ihmisen toiminnan välittömät ja välilliset vaikutukset ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen? Etsitkö keinoja biodiversiteetin säilyttämiseksi? Tarvitsetko tietoa oman työyhteisösi ympäristöekologisten vaikutusten arviointiin?
Kettu voidaan huijata olemaan syömättä linnunmunia helpommin kuin supikoira, todetaan Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat testasivat keinopesien avulla kahta menetelmää, joiden tarkoitus on hämätä petoeläimiä saalistamasta taantuneita ja uhanalaisia vesilintuja. Menetelmät voisivat toimia petojen metsästyksen apuna tai vaihtoehtona.
Apolloperhosen määrä on pudonnut Saaristomerellä 2000-luvun alusta 2020- luvulle tultaessa alle puoleen. Raju lasku on hälyttävä uhanalaisen lajin kohdalla: Saaristomeren kansallispuisto on ollut apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa. Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen tutkimuksen tulokset on otettu heti käyttöön. Metsähallitus on käynnistänyt löydettyjen esiintymien lähisaarilla apollotoukkien ja -perhosten elinympäristöjen kunnostustyöt.
Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.
Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.
Trooppisten sademetsien ollessa uhattuina ja niiden tulevaisuuden näyttäessä epävarmalta on tärkeää ymmärtää miten hyvin yksittäiset suojelualueet auttavat ehkäisemään metsäkatoa. Tutkijat Turun ja Helsingin yliopistoista selvittivät tätä kysymystä uudessa julkaisussa, joka keskittyy Amazonian sademetsään Acren osavaltiossa Brasiliassa.
Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.
Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän (Conservation of Arctic Flora and Fauna, CAFF) kaksivuotinen Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa toukokuussa 2021. Puheenjohtajana aloittaa ympäristöekologian dosentti, FT Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä ja Luonnonvarakeskuksesta.