Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.
Tutkijat ovat yrittäneet arvioida maapallolla elävien lajien määrää jo satojen vuosien ajan. Tehtävä on haastava, sillä lajeja on paljon ja tunnemme niistä vasta murto-osan. Vuosisatojen aikana on nimetty noin 2 miljoonaa lajia, mutta maapallolla saattaa elää jopa kymmeniä miljoonia lajeja. Erityisen huonosti tunnettuja eliöryhmiä ovat esimerkiksi niveljalkaiset ja sienet. Tieteelle tuntemattoman lajin löytyminen on ensiaskel sen elintapojen ymmärtämisessä ja lajin suojelussa.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat nimeävät vuosittain kymmeniä eliölajeja eri puolilta maapalloa. Suuri osa lajeista löytyy yksikön omien kenttätutkimusten kautta.
– Haluamme kuvata lajit ja niiden elintavat mahdollisimman tarkasti, sillä uskomme lajien tarinoiden innostavan ihmisiä kunnioittamaan luonnon monimuotoisuutta nykyistä paremmin. Jokaisella lajilla on takanaan pitkä kehityshistoria, mutta ihmistoiminnasta johtuen ne ovat usein vaarassa hävitä nopeasti. On ikävää ajatella, että moni löytämistämme lajeista saattaa hävitä lähivuosien aikana. Luontokato etenee nopeasti, joten lajien löytymisellä ja nimeämisellä on kiire. Tämä työ on sananmukaisesti kilpailua luontokatoa vastaan, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.
Lajilöydöt saattavat johtaa esimerkiksi uusien lääkeaineiden löytymiseen
Vuoden 2021 aikana yksikön tutkijat ovat kuvanneet tieteelle yhteensä 4 eläinsukua ja 81 eläinlajia, jotka kuuluvat hyönteisiin, hämähäkkeihin ja lukkeihin. Uudet lajit ovat löytyneet esimerkiksi Brasiliasta, Ecuadorista, Iranista, Kiinasta ja Perusta. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on tänäkin vuonna noussut maailmassa eniten eläinlajilöytöjä tekevien tutkimuslaitosten joukkoon.
Tämän vuoden aikana tieteelle kuvattujen lajien lisäksi yksikön tutkijoilla on parhaillaan työn alla kymmenien uusien eläinlajien ja useiden eläinsukujen kuvaukset, jotka valmistuvat talven ja kevään aikana. Tieteelle tuntemattomat lajit kuvataan ja nimetään tieteellisissä artikkeleissa, jotka vertaisarvioidaan muiden tutkijoiden toimesta. Artikkelin julkaisun jälkeen lajien nimistä tulee virallisia.
– Lajien etsintä ja kuvaaminen tieteelle on tärkeää, koska se avaa mahdollisuuksia lajeja koskeville uusille tutkimuksille. Jokaisella lajilla on luonnossa oma tehtävänsä. Ne ovat elintärkeitä myös meidän ihmisten hyvinvoinnin takia. Monesti lajeista löydetään myös ominaisuuksia, jotka osoittautuvat meidän kannalta äärimmäisen tärkeiksi. Kuvasin tänä vuonna tieteelle uutena esimerkiksi monia Lachesana-sukuun kuuluvia hämähäkkilajeja. Ne ovat mielenkiintoisia, koska niiden myrkyissä on aineosia, joita on tutkittu mahdollisina lääkeaineina syöpäkasvaimia vastaan, väitöskirjatutkija Alireza Zamani kertoo.
Luonnontieteellisissä kokoelmissa on miljoonia eliönäytteitä
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön luonnontieteellisen museon tutkimuskokoelmissa on yli 5 miljoonaa eliönäytettä, jotka on kerätty eri puolilta maailmaa. Kokoelmien vanhimmat näytteet ovat peräisin Turun paloa edeltävältä ajalta. Vanhat ja uudet näytteet muodostavat yhdessä eräänlaisen biodiversiteettipankin, jonka tavoitteena on säilyttää näytteet tulevaisuuden tutkimustarpeita varten.
Luonnontieteellisiä kokoelmia myös digitoidaan Turussa nopeasti osana Suomen Lajitietokeskuksen toimintaa. Digitoiduista aineistoista suuri osa talletetaan vapaasti hyödynnettävissä olevaksi avoimeksi tiedoksi. Jokaisesta tieteelle kuvatusta lajista tallennetaan kokoelmaan niin sanotut tyyppiyksilöt, joita säilytetään paloturvakaapeissa. Ne muodostavat kokoelman arvokkaimman osan. Luonnontieteelliset kokoelmat kehittyvät koko ajan tutkimustoiminnan kautta.
– Viimeisen parin vuoden aikana emme ole koronapandemian vuoksi voineet tehdä kenttämatkoja tutkimattomille alueille. Onneksi meillä on työn alla edelleen paljon näytteitä korona-aikaa edeltäviltä tutkimusretkiltämme. Ne ovat mahdollistaneet tutkimuksen jatkumisen lähes normaalivauhdilla myös pandemian aikana, Sääksjärvi ja Zamani kertovat.
