Asiasana: luonnon monimuotoisuus ja kestävyys

Seilin tiede- ja kulttuuripäivät tarjoavat ajankohtaista keskustelua ja kulttuuriohjelmaa 21.–23. elokuuta. Tapahtumassa käsitellään asiantuntijoiden johdolla kiinnostavia teemoja, kuten Saaristomeren tila, kiertotalous, pandemiat ja köyhyys. Luvassa on myös monipuolista kulttuuriohjelmaa, ja mukana ovat muun muassa Pauli Aalto-Setälä, Risto Isomäki ja Vesa Vierikko.

Saaristomeren biosfäärialue yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa on julistanut vuoden 2025 Saaristomerivuodeksi. Teemavuoden tarkoituksena on esitellä ajankohtaista Saaristomereen kohdistunutta tutkimusta sekä parantaa dialogia tutkijoiden ja paikallisten välillä. Teemavuoden suojelija Pauli Aalto-Setälä ja Saaristomeren tutkimusaseman johtaja Jari Hänninen kiertävät saaristossa 28.6. keskustelemassa Saaristomeren tilasta.

Kestävä kehitys on aikamme välttämättömyys. Kestävyysmurros-tohtoripilotti (SusTra) tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua avoimille Studia Generalia -luennoillemme syksyllä 2025. 

Kansainvälinen uusiutuvien luonnonvarojen ja biojalostamojen konferenssi, International Conference on Renewable Resources & Biorefineries (RRB), saapuu Turkuun 2.–4. kesäkuuta 2025. RRB-on yksi merkittävimmistä foorumeista biotalouden ja vihreän kemian aloilla. Se kokoaa yhteen asiantuntijoita, tutkijoita, yritysjohtajia ja sijoittajia eri puolilta maailmaa edistämään innovaatioita, jakamaan tietoa ja rakentamaan yhteistyötä.

Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on kulkeutunut Suomeen viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin. Tutkimuksessa saatiin selville myös, että laji pystyy lisääntymään Suomessa. Tuoksukki on haitallinen vieraslaji, joka on levinnyt Eurooppaan Pohjois-Amerikasta.

Luonnonsuojelun symboleista puhuttaessa mieleen tulevat yleensä tietyt tunnetut lajit, kuten pandat, tiikerit, norsut, jääkarhut tai delfiinit. Tällaisia lippulaivalajeja käytetäänkin laajasti suojelukampanjoissa herättämään yleisön kiinnostusta ja saamaan tukea luonnonsuojelulle. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin ehdotetaan, että lippulaivan käsitettä tulisi laajentaa yksittäisistä symbolilajeista monipuolisempiin lippulaivaluokkiin. 

Punkkien välittämiä tauteja on pidetty lähinnä saariston ja rannikkoseudun alueiden huolena, mutta uuden tutkimuksen mukaan punkkien ja punkkivälitteisten taudinaiheuttajien runsas esiintyminen useiden Suomen kaupunkien viheralueilla aiheuttaa sairastumisriskin myös kaupunkiväestölle. 

Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema Kevolla kerää arvokasta tietoa arktisen vyöhykkeen luonnosta ja ympäristön muutoksista.

Apolloperhonen oli yleinen Etelä-Suomessa vielä 1900-luvun alussa, mutta sen kanta on Suomessa romahtanut ja viimeisiä esiintymiä on Saaristomeren alueella yritetty tukea luonnonhoitotoimilla. Lajin esiintymistä seurannut tutkija Jonna Kukkonen kertoo jäljellä olevien populaatioiden tilasta.

Kysymyksiin vastaavat ympäristötieteen yliopistonlehtori, dosentti Timo Vuorisalo ja erikoistutkija Simo Laakkonen digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta.