Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että maailman yleisimmällä rikkakasvien torjunnassa käytetyllä tehoaineella, glyfosaatilla, on laaja-alaisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin ja pölyttäjiin. Tutkijoiden, maanviljelijöiden ja päättäjien välinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ratkaisujen löytämisessä.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että jopa erittäin pienet jäämät glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta maaperässä vähentävät kasveissa eläviä endofyyttisiä mikrobeita, joiden tehtävä on tukea kasvien terveyttä ja kasvua. Tutkimuksessa mikrobien esiintyvyyttä tarkasteltiin koealalla kasvatetuissa puutarhamansikan taimissa.
Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, miten glyfosaattia sisältävä rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää ja heikentää kimalaisten menestymistä.
Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tänä vuonna Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja biologian laitoksen tutkijoille, jotka ovat selvittäneet rikkakasvien torjunnassa käytetyn glyfosaatin vaikutuksia ympäristöön ja hyönteiskatoon. Palkinto luovutettiin tutkijoille torstaina 25.8.2022 BioCity-symposiumin yhteydessä.
Uusi tutkimus osoittaa, että maaperässä olevat glyfosaattijäämät vaikuttavat kasvien hormonitasoihin. Turun yliopiston tutkijatohtori Benjamin Fuchs tutkii maaperän rikkakasvien torjunta-ainejäämien vaikutuksia kasvien fysiologiaan sekä kasvien ja hyönteisten vuorovaikutukseen.
Yli puolet ihmisen suoliston yleisimmistä bakteereista on mahdollisesti herkkiä glyfosaatille, osoittaa uusi tutkimus. Turun yliopiston tutkijat kehittivät bioinformatiikan avulla työkalun ennustamaan eliöiden kykyä sietää altistusta glyfosaatille.
Tuoreessa tutkimuksessa glyfosaattijäämiä sisältävien ulostepitoisten kuivikkeiden käyttö lannoitteena vähensi mansikan ja nurminadan kasvua ja mansikan kasvullista lisääntymistä. Dosentti Marjo Helanderin johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan glyfosaatin vaikutuksia ei-kohde-eliöihin ekosysteemin eri tasoilla.
Rikkakasvihävite glyfosaatti on yksi maailman eniten käytetyistä torjunta-aineista. Tutkimuksissa on havaittu, että torjunta-aine voi vaikuttaa myös tuotantokasvien alkuvaiheen kasvuun. Lisäksi glyfosaatin havaittiin vaikuttavan viiriäisten sulkien kasvuun sekä kertyvän niiden elimistöön.
Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan.