Tutkijat istuttivat rapsiin sienen, joka tunnetaan kyvystään tappaa hyönteisiä. Mikrobien ja viljelykasvien välisen kumppanuuden hyödyntäminen voi käynnistää maatalouden uuden aikakauden, jossa ekologinen jalanjälki on minimoitu ja ruoantuotanto turvattu.
Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että maailman yleisimmällä rikkakasvien torjunnassa käytetyllä tehoaineella, glyfosaatilla, on laaja-alaisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin ja pölyttäjiin. Tutkijoiden, maanviljelijöiden ja päättäjien välinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ratkaisujen löytämisessä.
Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta sen alapuolella.
Maaperämikrobeilla voi olla keskeinen rooli haitallisten vieraskasvilajien leviämisessä, sillä ne voivat joko hidastaa tai edesauttaa kasvien kasvua. Turun yliopiston biologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin maaperämikrobien merkitystä haitallisen vieraslaji komealupiinin menestymiseen.
Uusi tutkimus osoittaa, että maaperässä olevat glyfosaattijäämät vaikuttavat kasvien hormonitasoihin. Turun yliopiston tutkijatohtori Benjamin Fuchs tutkii maaperän rikkakasvien torjunta-ainejäämien vaikutuksia kasvien fysiologiaan sekä kasvien ja hyönteisten vuorovaikutukseen.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat rukiilla yleisen torajyvätaudin torjuvan kasvia syöviä tuholaisia kasvin puolustuskemian kautta. Torajyvätauti tekee viljasta myrkyllistä ja aiheuttaa kasville siemenkatoa, joten sitä pidetään ihmisen näkökulmasta haitallisena kasvitautina. Uuden tutkimuksen perusteella se kuitenkin näyttäytyy kasvien kannalta hyödyllisenä puolustajana, joka voi jopa parantaa kasvin kelpoisuutta.
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on Suomessa kansallisesti tunnustettu haitallinen vieraslaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että vieraslaji on sopeutunut hyvin uudella alueella kohtaamiinsa kasvinsyöjiin, lehtokotiloihin.
Kasvien viherhiukkasissa sijaitseva yhteyttämiskoneisto koostuu lukuisista proteiineista. Osa proteiineista valmistetaan viherhiukkasissa ja osa kuljetaan toimintapaikalleen solulimasta. Turun yliopiston tutkijat löysivät uuden säätelytekijän, joka vaikuttaa viherhiukkasten kehitykseen ja toimintaan.
Kasvit tuottavat monia puolustusyhdisteitä kasvinsyöjiä vastaan. Näistä fenoliset yhdisteet voivat hapettuessaan heikentää ruuan laatua sekä haitata kasvinsyöjien ruuansulatusta ja kasvua. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Jorma Kim kehitti menetelmän, jonka avulla havaitaan, mitkä yhdisteet ovat alttiita hapettumaan kasvien omien entsyymien vaikutuksesta. Toisella menetelmällä voidaan määrittää esimerkiksi perhostoukkien suolen pH-arvo ja edelleen yhdisteiden hapettuminen suolessa havaitussa olosuhteessa.
Havupuumetsissä tapahtuva yhteyttäminen eli fotosynteesi on eräs globaalisti tärkeimmistä hiilinieluista. Toisin kuin lehtipuut, havupuut ovat ikivihreitä säilyttäen fotosynteesirakenteensa ympäri vuoden. Etenkin kevättalvella alhaisten lämpötilojen ja kirkkaan valon yhdistelmä altistaa neulaset oksidatiiviselle stressille, joka saattaisi johtaa fotosynteesikoneiston molekyylien ja solurakenteiden tuhoutumiseen. Turun yliopiston tutkijat löysivät kuusesta aiemmin tuntemattoman molekyylitason mekanismin, joka mahdollistaa puiden sopeutumisen talveen.