Asiasana: kasvit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kasvi suojaa yhteyttämiskoneistoaan pitämällä sen optimaalisesti hapettuneena (Väitös: FM Sanna Rantala, 14.8.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.

Amazonian maaperää kartoitettiin kasvilajien avulla

15.04.2019

Amazoniassa kasvavien lajien ekologiaa ja levinneisyyksiä on hankala tutkia, koska maaperästä ja muista ympäristöoloista tiedetään kovin vähän. Huonosti tunnetuilla alueilla on yleensä kerätty paljon enemmän kasvinäytteitä kuin maanäytteitä, joten turkulaiset ja brasilialaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka hyödyntää maaperän ominaisuuksien kartoittamiseen varsinaisten maaperäaineistojen lisäksi kasvihavaintoja.

Sienikumppani auttaa kasvia kasvamaan ja torjumaan uhkia

05.04.2019

Kasvin soluväleissä kasvavat Epichloë-suvun sienet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi isännilleen: ne lisäävät kasvin siementuotantoa ja auttavat sitä sietämään esimerkiksi kuivuutta ja tulvia. Yhteistyötutkimuksessa Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat havaitsivat, että Epichloë coenophiala -sieni muokkaa myös isäntäkasvinsa sieniyhteisöä.

Biologi tutkii 1000–1900-lukujen ruokavaliota ja kaupankäyntiä arkeologisen aineiston avulla (Väitös: FM Mia Lempiäinen-Avci, 16.3.2019, biologia)

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla. 

Glyfosaatti häviää hitaasti suomalaisesta viljelymaasta

10.01.2019

Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan.