Asiasana: kasvit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uudet kemialliset menetelmät auttavat löytämään kasvien puolustusyhdisteet (Väitös: FM Jorma Kim, 8.12.2020, kemia)

Kasvit tuottavat monia puolustusyhdisteitä kasvinsyöjiä vastaan. Näistä fenoliset yhdisteet voivat hapettuessaan heikentää ruuan laatua sekä haitata kasvinsyöjien ruuansulatusta ja kasvua. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Jorma Kim kehitti menetelmän, jonka avulla havaitaan, mitkä yhdisteet ovat alttiita hapettumaan kasvien omien entsyymien vaikutuksesta. Toisella menetelmällä voidaan määrittää esimerkiksi perhostoukkien suolen pH-arvo ja edelleen yhdisteiden hapettuminen suolessa havaitussa olosuhteessa.

Tutkijat löysivät tieteelle aiemmin tuntemattoman molekyylitason mekanismin, jonka avulla havupuut sopeutuvat talveen

05.08.2020

Havupuumetsissä tapahtuva yhteyttäminen eli fotosynteesi on eräs globaalisti tärkeimmistä hiilinieluista. Toisin kuin lehtipuut, havupuut ovat ikivihreitä säilyttäen fotosynteesirakenteensa ympäri vuoden. Etenkin kevättalvella alhaisten lämpötilojen ja kirkkaan valon yhdistelmä altistaa neulaset oksidatiiviselle stressille, joka saattaisi johtaa fotosynteesikoneiston molekyylien ja solurakenteiden tuhoutumiseen. Turun yliopiston tutkijat löysivät kuusesta aiemmin tuntemattoman molekyylitason mekanismin, joka mahdollistaa puiden sopeutumisen talveen. 

Tienvarret, johtoaukeat ja nurmikot on mahdollista valjastaa uhanalaistuvan niittylajiston suojeluun (Väitös: FM Jussi Lampinen, 21.2.2020, ekologia)

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Kasvi suojautuu ympäristön aiheuttamalta stressiltä viestinvälitysverkostonsa avulla (Väitös: DI Matleena Punkkinen, 6.9.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvit altistuvat usein kasvua rajoittaville olosuhteille, eli stressille, johon sopeutuakseen ne hyödyntävät monimutkaista viestinvälitysverkostoaan. Matleena Punkkinen selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka kasvit reagoivat solutasolla ympäristön aiheuttamaan stressiin – esimerkiksi kuivuuteen. Tieto kasvien tavasta reagoida stressiin on hyödyllinen, kun halutaan parantaa sadon tuottavuutta.

Kasvi suojaa yhteyttämiskoneistoaan pitämällä sen optimaalisesti hapettuneena (Väitös: FM Sanna Rantala, 14.8.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.