Asiasana: luonto

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sote-akatemian ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä syntynyt luontoperustaisen hyvinvoinnin verkkokurssi starttaa

12.11.2020

Turun yliopiston Sote-akatemia ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat yhteistyössä toteuttaneet verkko-opintojakson, joka tekee näkyväksi luonnon ja eläinten ihmisille tuottamaa hyvinvointia. MOOC-kurssi on vapaasti kaikkien saatavilla ja suoritettavissa avoimen yliopiston kautta.

SYK Oy selvittää Turun yliopiston kampusten luontoarvoja

28.05.2020

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia luontoon ja myös ihmisten hyvinvointiin. Monimuotoisuuden säilymistä on tärkeää edistää myös rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi kestävän kehityksen työtään ja aikoo selvittää myös Turun yliopiston kampusten luontoarvoja tulevan kesän aikana.

Tienvarret, johtoaukeat ja nurmikot on mahdollista valjastaa uhanalaistuvan niittylajiston suojeluun (Väitös: FM Jussi Lampinen, 21.2.2020, ekologia)

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan (Väitös: FM Suvi Hämäläinen, 4.10.2019, ekologia)

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Turkulaistutkijat saivat selville uutta tietoa trooppisten loishyönteisten elintavoista – lajien tunteminen on tärkeää luonnonsuojelun kannalta

14.08.2019

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tutustuivat yli vuoden ajan afrikkalaisten loispistiäisten elintapoihin, joista ei aiemmin tiedetty juuri mitään. Loispistiäiset ovat yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä äärimmäisen huonosti. Sademetsiä asuttavien loispistiäisten monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska luonto köyhtyy tropiikissa kiihtyvää vauhtia. 

Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.