Asiasana: luonto

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Ilari E. Sääksjärvi luennoi luonnon köyhtymisestä TSYKin lukiolaisille: ”noin miljoona lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon”

15.05.2019

Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja biodiversiteettiyksikön johtaja Ilari E. Sääksjärvi vieraili maanantaina 13.5.2019 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa järjestetyssä Kukan ja Flooran päivän tapahtumassa, jonka teemana oli luonnon monimuotoisuus. Sääksjärvi painotti puheenvuorossaan nuorille, että käynnissä oleva biodiversiteettikriisi on vakava uhka, mutta vielä on aikaa muuttaa suuntaa.

Muurahaiskeoilla avainasema maaperän hyötypunkkien lajinkirjon ylläpidossa – metsähakkuut kuitenkin uhkaavat elinympäristöä (Väitös: FM Riikka Elo, 9.2.2019, biologia)

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.