Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on Suomessa kansallisesti tunnustettu haitallinen vieraslaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että vieraslaji on sopeutunut hyvin uudella alueella kohtaamiinsa kasvinsyöjiin, lehtokotiloihin.
Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
Turun yliopiston Sote-akatemia ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat yhteistyössä toteuttaneet verkko-opintojakson, joka tekee näkyväksi luonnon ja eläinten ihmisille tuottamaa hyvinvointia. MOOC-kurssi on vapaasti kaikkien saatavilla ja suoritettavissa avoimen yliopiston kautta.
EU:n vihreä viikko, EU Green Week, järjestetään 19.–22. lokakuuta 2020 teemalla luonto ja sen monimuotoisuus. Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetään lauantaina 17.10. klo 13–14.30 kumppanuustapahtuma ”Celebrate Biodiversity! – Elonkirjon juhlaa!” Tapahtuma on yleisölle avoin ja se striimataan verkossa.
Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia luontoon ja myös ihmisten hyvinvointiin. Monimuotoisuuden säilymistä on tärkeää edistää myös rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi kestävän kehityksen työtään ja aikoo selvittää myös Turun yliopiston kampusten luontoarvoja tulevan kesän aikana.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on saanut Lapsi ja Luonto Säätiöltä 30 000 euron rahoituksen lasten puutarhakasvatushankkeelle. Hankkeen tarkoitus on lisätä päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja eliöyhteisöjen toiminnasta.
Suuri osa turkulaisista on joutunut muuttamaan arkeaan huomattavasti koronavirustilanteen seurauksena. Karttakyselyllä selvitetään nyt, minkälaisia muutoksia ulkoilussa ja luonnossa liikkumisessa on tapahtunut.
Ympäristöministeriö on nimittänyt uuden luontopaneelin, jonka keskeinen tehtävä on edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Turun yliopistosta mukana on kaksi asiantuntijaa.
Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä.
Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.