Turun yliopiston Sote-akatemia ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat yhteistyössä toteuttaneet verkko-opintojakson, joka tekee näkyväksi luonnon ja eläinten ihmisille tuottamaa hyvinvointia. MOOC-kurssi on vapaasti kaikkien saatavilla ja suoritettavissa avoimen yliopiston kautta.
EU:n vihreä viikko, EU Green Week, järjestetään 19.–22. lokakuuta 2020 teemalla luonto ja sen monimuotoisuus. Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetään lauantaina 17.10. klo 13–14.30 kumppanuustapahtuma ”Celebrate Biodiversity! – Elonkirjon juhlaa!” Tapahtuma on yleisölle avoin ja se striimataan verkossa.
Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia luontoon ja myös ihmisten hyvinvointiin. Monimuotoisuuden säilymistä on tärkeää edistää myös rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi kestävän kehityksen työtään ja aikoo selvittää myös Turun yliopiston kampusten luontoarvoja tulevan kesän aikana.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on saanut Lapsi ja Luonto Säätiöltä 30 000 euron rahoituksen lasten puutarhakasvatushankkeelle. Hankkeen tarkoitus on lisätä päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja eliöyhteisöjen toiminnasta.
Suuri osa turkulaisista on joutunut muuttamaan arkeaan huomattavasti koronavirustilanteen seurauksena. Karttakyselyllä selvitetään nyt, minkälaisia muutoksia ulkoilussa ja luonnossa liikkumisessa on tapahtunut.
Ympäristöministeriö on nimittänyt uuden luontopaneelin, jonka keskeinen tehtävä on edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Turun yliopistosta mukana on kaksi asiantuntijaa.
Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä.
Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tutustuivat yli vuoden ajan afrikkalaisten loispistiäisten elintapoihin, joista ei aiemmin tiedetty juuri mitään. Loispistiäiset ovat yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä äärimmäisen huonosti. Sademetsiä asuttavien loispistiäisten monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska luonto köyhtyy tropiikissa kiihtyvää vauhtia.
Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.