Asiasana: luonto

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia luontoon ja myös ihmisten hyvinvointiin. Monimuotoisuuden säilymistä on tärkeää edistää myös rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi kestävän kehityksen työtään ja aikoo selvittää myös Turun yliopiston kampusten luontoarvoja tulevan kesän aikana.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on saanut Lapsi ja Luonto Säätiöltä 30 000 euron rahoituksen lasten puutarhakasvatushankkeelle. Hankkeen tarkoitus on lisätä päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja eliöyhteisöjen toiminnasta.

Suuri osa turkulaisista on joutunut muuttamaan arkeaan huomattavasti koronavirustilanteen seurauksena. Karttakyselyllä selvitetään nyt, minkälaisia muutoksia ulkoilussa ja luonnossa liikkumisessa on tapahtunut.

Ympäristöministeriö on nimittänyt uuden luontopaneelin, jonka keskeinen tehtävä on edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Turun yliopistosta mukana on kaksi asiantuntijaa.

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tutustuivat yli vuoden ajan afrikkalaisten loispistiäisten elintapoihin, joista ei aiemmin tiedetty juuri mitään. Loispistiäiset ovat yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä äärimmäisen huonosti. Sademetsiä asuttavien loispistiäisten monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska luonto köyhtyy tropiikissa kiihtyvää vauhtia. 

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja biodiversiteettiyksikön johtaja Ilari E. Sääksjärvi vieraili maanantaina 13.5.2019 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa järjestetyssä Kukan ja Flooran päivän tapahtumassa, jonka teemana oli luonnon monimuotoisuus. Sääksjärvi painotti puheenvuorossaan nuorille, että käynnissä oleva biodiversiteettikriisi on vakava uhka, mutta vielä on aikaa muuttaa suuntaa.

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.