Asiasana: luontokato

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Brasilian äärimmäisen uhanalaisista rannikkosademetsistä löytyi kymmeniä uusia pistiäislajeja

09.11.2023

Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa. 

Apolloperhonen lentää jo – vastaa perhoslajia koskevaan kyselyyn

16.06.2023

Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.

Luontokato jyrää – nyt tarvitaan uusia konsteja

03.05.2023

Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Paksupääperhosilla loisiva ahmaspistiäinen ja littana hämähäkki – Turun yliopiston tutkijat löysivät erikoisia tuntemattomia eläinlajeja

27.10.2022

Maapallolta tunnetaan noin 2 miljoonaa eliölajia, mutta valtaosa lajeista on edelleen löytymättä. Hurjimpien arvioiden mukaan planeetalla saattaa elää tällä hetkellä jopa kymmeniä miljoonia lajeja. Tutkijat löytävät ja nimeävät vuosittain noin 20 000 ”uutta” lajia. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluneen vuoden aikana kuvanneet tieteelle esimerkiksi kolme entuudestaan tuntematonta eläinsukua ja 27 eläinlajia. Monet uusista lajeista ovat uhanalaisia jo löytyessään.

SuomiAreenassa haastettiin pieniin tekoihin joista kasvaa suuri vaikutus

13.07.2022

Mikään teko, joka vie meitä oikeaan suuntaan, ei ole merkityksetön, yliopistotutkija Juulia Räikkönen kiteytti Turun yliopiston SuomiAreena-keskustelussa, kun pohdittiin keinoja, miten voimme yhdessä auttaa maapalloa voimaan paremmin. Heikkenevää lukutaitoa pohtineilla lukutaitokinkereillä psykologin apualisprofessori Johanna Kaakinen antoi myös vinkin pieneen toimeen, jolla lukutaitoa voi parantaa: Lue kesän aikana yksi kirja.

Uhanalainen apolloperhonen on taantunut voimakkaasti 20 vuoden aikana Saaristomerellä

06.07.2022

Apolloperhosen määrä on pudonnut Saaristomerellä 2000-luvun alusta 2020- luvulle tultaessa alle puoleen. Raju lasku on hälyttävä uhanalaisen lajin kohdalla: Saaristomeren kansallispuisto on ollut apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa. Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen tutkimuksen tulokset on otettu heti käyttöön. Metsähallitus on käynnistänyt löydettyjen esiintymien lähisaarilla apollotoukkien ja -perhosten elinympäristöjen kunnostustyöt.

Elämän saari -hanke pureutui ihmisen luontosuhteeseen luontokadon uhkaamalla Saaristomerellä

19.05.2022

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.