Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
Marjojen ja lehtien koostumusta tutkimalla on saatu merkittävää tietoa kasvukauden ja päivän pituuden sekä valaistusolosuhteiden ja lämpötilan vaikutuksesta kasvin menestymiseen. Yhdistämällä kaikki tämä elintarvike- ja ravitsemustutkimukseen, lisääntyy ymmärrys luonnonmarjojen ja niiden terveysvaikutusten välisistä suhteista.
Tutkimustalkoisiin osallistuva Nilla Pieski on rakentanut talven aikana niitylleen Utsjoen Karigasniemelle poroilta ja jäniksiltä suojatun koealan, johon istutetaan 8.6.2021 ensimmäiset 200 kotimaista alkuperää olevaa tyrnintainta. Pieski hoitaa jatkossa tutkimuskoealaa ja saa hyödyntää huomattavan osan mahdollisesta sadosta. Vastaavia taimia sijoitetaan pieni määrä myös Lapin tutkimuslaitos Kevolle. Tieteellisen seurannan on tarkoitus kestää vähintään 20 vuotta.
Karigasniemen tyrnikoe liittyy Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön ja Lapin tutkimuslaitos Kevon, ”Utsjoen yliopiston”, yhteistyöhön Utsjoen kunnan ja kuntalaisten kanssa. Utsjoen kunta on suunnittelemassa laajemminkin erityisesti luonnonmarjoihin ja yrtteihin perustuvaa liiketoimintaa. Tyrnikoealan perustamista tukee Turun yliopistosäätiö.
– Uuden koealan perustaminen on jatkumo Turussa, Kittilän Tepastossa ja Kolarin Taapajärvellä toteutettuihin vuosien mittaisiin tyrniä koskeviin seurantatutkimuksiin. Ilmastolla, sääolosuhteilla ja tyrnin alkuperällä on todettu olevan ratkaiseva vaikutus marjojen koostumukseen ja laatuun. Tyrnimarjojen ravintosisältö Lapissa on erityisen suuri, toteaa koejärjestelyistä vastaava apulaisprofessori Maaria Kortesniemi.
Karigasniemen ja Kevon äärimmäiset luonnonolot tekevät hankkeesta riskialttiin.
Pohjoisen valo ja ilmasto ovat kasville stressitekijöitä, mutta ne edistävät terveydelle edullisten suojayhdisteiden muodostumista marjoissa.
– Kittilän koealan ansiosta tiedämme mitkä lajikkeet ovat kestävimpiä, mutta tyrnien vieminen yhä pohjoisemmaksi haastaa taimien selviytymistä ja menestymistä etenkin talvien yli. Seurantatutkimuksessa selvitetäänkin millaisissa pohjoisen olosuhteissa tyrni saadaan parhaiten menestymään, jotta tätä terveysvaikutteista marjaa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi erilaisissa marjatuotteissa tai elintarvikeviennissä, Kortesniemi sanoo.
Hanke on osa Turun yliopiston ja Utsjoen kunnan yhteisiä pohjoisuuden tutkimuksen ponnistuksia. Professori Baoru Yang, Turun yliopiston uuden teknillisen tiedekunnan varadekaani ja elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön johtaja, on yksi maailman johtavia tyrnitutkijoita.
– Tyrni on myös erinomainen maansitojakasvi, vaikka tällä ei juuri Karigasniemellä ole erityistä merkitystä. Esimerkiksi Kiinassa tyrni-istutusten avulla on voitu vähentää maan huuhtoutumista vesitöihin Keltaisen joen laajoilla eroosioalueilla. Tyrniraki-hankkeessa tyrnikasvustojen vaikutusta kokeillaan myös Varsinais-Suomen pelloilta Saaristomereen huuhtoutuvan fosforin määrän vähentämiseen, Yang kertoo.
Turun yliopisto ja Utsjoen kunta neuvottelevat monialaisen yhteistyön lisäämisestä muun muassa saamelaislukion opetukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja luontaiselinkeinoihin liittyvissä kysymyksissä. Utsjoki-toiminta tukee osaltaan Suomen kaksivuotista Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtajuutta.
Kuvan tyrnipensas on Turun yliopiston tyrnikoealalla Turun Satavassa. Turun ja Kittilän koealat perustettiin 2003 yhteistyössä Sammalmäen tyrniseuran kanssa. Tyrnimarja on mm. erinomainen C-vitamiinin ja fenolisten yhdisteiden lähde. Pohjoisuus lisää näiden terveydelle edullisten yhdisteiden pitoisuutta marjoissa.
Kuva: Heikki Kallio
