Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa kehitetään keinoja valmistaa alihyödynnetyistä raaka-aineista uusia kasviperäisiä fermentoituja elintarvikeratkaisuja, jotka ovat turvallisia, maukkaita, terveellisiä ja vatsaystävällisiä.
Turun yliopiston elintarviketieteiden professorien Kati Hanhinevan ja Kaisa Linderborgin johtamassa tutkimuksessa selvitetään kasviperäisten fermentoitujen elintarvikeratkaisujen luomiseen liittyviä olosuhteita, yhdistelmiä sekä esi- ja jälkikäsittelymenetelmiä. Tutkijat tarkastelevat kehitettyjä ratkaisuja molekyylitasolla.
– Projektissa kehitämme huippututkimuksen avulla keinoja, jotka mahdollistaisivat alihyödynnettyihin raaka-aineisiin pohjautuvat uudet elintarvikeratkaisut. Raaka-aineiksi testaamme esimerkiksi kotimaisia proteiinirikkaita palkokasveja, kuten hernettä ja härkäpapua, viljoista ainakin kauraa, sekä mahdollisesti myös lupiinia ja hamppua, Hanhineva kertoo.
– Tavoitteenamme on luoda elintarvikeratkaisujen kehittämiseen uusia keinoja, jotka parantavat ruoan laatua ja makua sekä molekyylitasolla että kuluttajien kokemuksen näkökulmasta. Kehitämme keinoja, joilla voitaisiin lisätä elintarvikkeiden terveyshyötyjä, parantaa proteiinien ja muiden ravintoaineiden määrää ja imeytymistä sekä vähentää ruoansulatuskanavan oireita, Linderborg lisää.
Business Finland myönsi Hanhinevan ja Linderborgin johtamalle MetaFerm-tutkimusprojektille 1,5 miljoonan euron rahoituksen. MetaFerm-konsortio on osa Valion Food 2.0 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohanketta, jonka tavoitteena on luoda Suomeen ruokajärjestelmä, jossa kasvua ja lisäarvoa rakennetaan kestävän tuotannon pohjalle.
Turun yliopiston lisäksi konsortioon kuuluu yrityskumppaneita, jotka ovat Valio Oy, HKFoods Finland Oy, Porokylän Leipomo Oy, Bonne Juomat Oy, Rasilaisen Hapankaali Oy, Saarioinen Oy ja Ravistamo Oy.
Tavoitteena ihmisten ja planeetan hyvinvointia edistävät elintarvikeratkaisut
Hanhinevan ja Linderborgin mukaan tarvitsemme uusia elintarvikeratkaisuja, jotka edistävät niin ihmisten kuin planeetankin hyvinvointia sekä Suomen huoltovarmuutta.
– Kasvipohjaisten elintarvikkeiden lisääminen ruokavalioon on sekä pohjoismaisten ravitsemussuositusten että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, ja konkreettisia toimia kestävän ja hyvinvointia tukevan ruoan eteen on tehtävä kiireellisemmin kuin koskaan, Linderborg huomauttaa.
– Samanaikaisesti kiinnostus kasvipohjaisia vaihtoehtoja kohtaan on kasvanut voimakkaasti etenkin Euroopassa, ja siksi uusia tuoteinnovaatioita tarvitaan, Hanhineva lisää.
Tällä hetkellä 43 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista suunnittelee lisäävänsä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä. Saksassa jo yli 40 prosenttia väestöstä luokittelee itsensä fleksitariaaneiksi, eli joustaviksi ruokailijoiksi, jotka suosivat kasvipohjaisia ruokia.
MetaFerm-tutkimusprojekti vastaa näihin muutoksiin ja tavoittelee talous- ja vientikasvua sekä kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa hyödyntämällä ikiaikaista elintarviketuotantoteknologiaa, fermentointia. Projekti vahvistaa Suomen asemaa kestävän ruokaketjun edelläkävijänä, joka vastaa kuluttajien muuttuvaan ruokavalioon.
