FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.
Sieniä käytetään ravintona ja lääkkeenä kaikkialla maailmassa ja sienet ovat Suomen metsien toiseksi suurin syötävä biomassa. Monilla sienistä eristettyillä bioaktiivisilla molekyyleillä kuten polysakkarideilla on todettu olevan useita biologisia toimintoja, jotka liittyvät muun muassa immuunijärjestelmän säätelyyn. MSc Gabriele Beltramen väitöstutkimus tarkasteli sienten polysakkarideja sekä paneutui eristysmenetelmien kehittämiseen sienten β-glukaanisaannon kasvattamiseksi.
Elintarviketeollisuus tuottaa valtavia määriä proteiini- ja kuiturikkaita sivuvirtoja, jotka päätyvät pääosin rehuksi tai biojätteeksi. Turun yliopiston johtama PROWASTE-projekti kehitti tehokkaita ja vihreitä prosesseja proteiinien ja kuitujen eristämiseen ohramäskistä ja rypsin puristekakusta, jotka ovat Euroopan tasolla kaksi hyvin merkittävää elintarviketeollisuuden sivuvirtaa.
DI Niina Kelanteen väitöstutkimus osoittaa, että polymeerejä, entsyymejä ja viinihiivakäymistä voidaan käyttää puolukan ja mustaherukan aistittavien ominaisuuksien muokkaamiseen. Kyseiset bioprosessointimenetelmät vaikuttavat sekä haihtuviin että haihtumattomiin yhdisteisiin ja näin ollen kokonaisvaltaisesti aistittaviin ominaisuuksiin. Tutkimus tuo uutta tieteellistä tietoa bioprosessointien vaikutuksista puolukka- ja mustaherukkajuomien valmistukseen sekä marjojen teolliseen hyödyntämiseen.
Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
Aika on kypsä Suomen ruokajärjestelmän muutokselle. VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruokavirasto määrittivät elintarviketutkimukselle suunnan, joka ohjaa Suomea keskeiseksi toimijaksi terveelliseen ja kestävään ruokajärjestelmään siirtymisessä. Samalla Suomi luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia.
Turun yliopiston biokemian laitoksen elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen osasto on mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa Growing Algae Sustainably in the Baltic Sea (GRASS), joka tutkii mahdollisuuksia merilevien viljelyyn Itämeren alueella sekä selvittää levien käyttöä elintarvikkeiden ja rehun raaka-aineina.
Nordic Food for Sustainability and Well-being -webinaarissa 5.11. kuultiin puheenvuoroja pohjoisista elintarvikkeista yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten asiantuntijoilta.