Kasvisten antosyaaneilla on tyypin 2 diabeteksen riskiä vähentäviä ominaisuuksia, käy ilmi Turun yliopiston elintarviketieteiden tuoreesta katsausartikkelista. Antosyaanit ovat hedelmien, vihannesten ja mukuloiden punaisia, sinisiä ja violetteja väriaineita.
Kasvisten punaiset, siniset ja violetit väriaineet voivat vähentää diabeteksen riskiä vaikuttamalla ihmisten energia-aineenvaihduntaan ja suolistomikrobeihin sekä elimistön tulehdustilaan. Aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia esiin nostava katsausartikkeli tuo ilmi, että antosyaanien hyödyllinen vaikutus kakkostyypin diabetekseen näyttää voimistuvan, jos antosyaani on asyloitu, eli sen molekyylirakenteessa on jokin happoryhmä.
Asyloituja antosyaaneja on paljon esimerkiksi violetissa perunassa, bataatissa, retiisissä, porkkanassa ja punakaalissa. Sen sijaan mustikka ja mulperimarja sisältävät pääasiassa asyloimattomia antosyaaneja. Asyloidut antosyaanit imeytyvät heikosti ruoansulatuksessa, mutta niillä on probioottisia ominaisuuksia. Niiden myönteinen vaikutus diabetesriskiin on voimakkaampi kuin asyloimattomilla antosyaaneilla.
– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että asyloidulla rakenteella on merkitystä antosyaanien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien lisäksi niiden imeytymiseen ja vaikutuksiin aineenvaihdunnassa, kertoo Turun yliopiston elintarviketieteiden tutkijatohtori Kang Chen.
Asyloidut antosyaanit ovat tehokkaampia antioksidantteja kuin asyloimattomat antosyaanit. Asyloidut antosyaanit voivat myös parantaa suoliston epiteeliä, joka mahdollistaa välttämättömien ravintoaineiden imeytymisen. Lisäksi asyloidut antosyaanit parantavat suolistomikrobiston koostumusta, tukahduttavat tulehduksia edistäviä reittejä ja tukevat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa.
– Kasvisten perimä määrittää sen, millaisia antosyaaneja ne tuottavat. Kasvisten väri antaa viitteitä siitä, sisältävätkö ne paljon asyloituja antosyaaneja. Yleisesti ottaen violeteissa kasviksissa on paljon asyloituja antosyaaneja. Myös violetti peruna, etenkin suomalainen lajike ’Synkeä Sakari’, sisältää hyvin runsaasti asyloituja antosyaaneja, Chen sanoo.
Asyloidut antosyaanit kulkevat kehossa ylemmän ruoansulatuskanavan läpi paksusuoleen, jolloin ne pääsevät vuorovaikuttamaan suolistomikrobiston kanssa. Antosyaanien imeytymisestä ruoansulatuksessa vastaavat glukoosinkuljettajat, mutta asyloiduilla ja asyloimattomilla antosyaaneilla on eri kuljettajat. Asyloidut ja asyloimattomat antosyaanit vaikuttavat eri tavoin myös ruoansulatuksen entsyymeihin.
– Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että asyloidut ja asyloimattomat antosyaanit voivat vaikuttaa eri tavoin tyypin 2 diabetekseen, Chen summaa.
Katsausartikkeli “Anthocyanins as Promising Molecules Affecting Energy Homeostasis, Inflammation, and Gut Microbiota in Type 2 Diabetes with Special Reference to Impact of Acylation” on julkaistu Journal of Agricultural and Food Chemistry -lehdessä ja nostettu numeron kanteen. Kansikuva on apulaisprofessori Maaria Kortesniemen suunnittelema.
Lisätietoja
Kang Chen, +358 41 3653876, kang.chen@utu.fi
