Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.
Turun alueen korkeakoulut ovat syksyllä 2021 aloittaneet yhteistyössä Turku Science Parkin kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.
Turvallisuus nousi kuudetta kertaa järjestetyn Eurooppa-foorumin puhutuimmaksi aiheeksi. Nato, suhteet Venäjään, Ukrainan sota, mutta myös arviot Yhdysvaltain tulevaisuudesta ja sen mukanaan tuomat epävarmuudet vilahtivat valtaosassa keskusteluja. Tapahtuman päävastuullisen järjestäjän, Eurooppa-Foorumi Turussa ry:n hallituksessa Turun yliopistoa edustava vararehtori Piia Björn kiittää monipuolista ohjelmaa. – Tallenteista saa nopean katsauksen ajankohtaisista teemoista, Björn vinkkaa.
Tutkijat istuttivat rapsiin sienen, joka tunnetaan kyvystään tappaa hyönteisiä. Mikrobien ja viljelykasvien välisen kumppanuuden hyödyntäminen voi käynnistää maatalouden uuden aikakauden, jossa ekologinen jalanjälki on minimoitu ja ruoantuotanto turvattu.
Persian kultatarantula (Chaetopelma persianum) on äskettäin Luoteis-Iranista löydetty tieteelle uusi hämähäkkilaji. Löydetyn yksilön villamaiset ja kullansävyiset karvat olivat yksi lajin niin ainutlaatuisista piirteistä, ettei useampia yksilöitä ollut tarpeen kerätä ja tutkia. Jo yhden yksilön perusteella tutkijoille oli tarpeeksi selvää, että kyseessä on tiedeyhteisölle aiemmin tuntematon laji.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, mikä ajaa tieteellistä ja yhteiskunnallista kiinnostusta erilaisiin lajeihin maailmanlaajuisesti. Tulokset viittaavat siihen, että meiltä puuttuu tietoa yli puolesta maailman eliölajeista.
Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että maailman yleisimmällä rikkakasvien torjunnassa käytetyllä tehoaineella, glyfosaatilla, on laaja-alaisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin ja pölyttäjiin. Tutkijoiden, maanviljelijöiden ja päättäjien välinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ratkaisujen löytämisessä.