Tervetuloa pohtimaan Seilin luonnon merkityksiä ja omaa suhdettasi siihen! Seilissä 7.8.2021 pidettävissä taidetyöpajoissa pohditaan luonnon arvoja ja merkityksiä sekä ihmisen ja muun luonnon pitkää yhteistä historiaa Seilissä ja luodaan kokemuksista ja havainnoista taidetta.
Trooppisten sademetsien ollessa uhattuina ja niiden tulevaisuuden näyttäessä epävarmalta on tärkeää ymmärtää miten hyvin yksittäiset suojelualueet auttavat ehkäisemään metsäkatoa. Tutkijat Turun ja Helsingin yliopistoista selvittivät tätä kysymystä uudessa julkaisussa, joka keskittyy Amazonian sademetsään Acren osavaltiossa Brasiliassa.
Vaikka panda on käytännössä kasvissyöjä, sen purentaelimistön toiminta poikkeaa muista kasvisyöjistä. Ravinto on luonnonvalinnan kautta vaikuttanut voimakkaasti pandan purentaelimistön evoluutioon. Turun yliopiston hammaslääketieteen ja biodiversiteettiyksikön tutkijat yhdessä Kiinan pandatutkimuslaitoksen CCRCGP:n tutkijoiden kanssa ovat selvittäneet ensimmäisinä maailmassa vastauksen pandojen erityiseen purentatoimintaan.
Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Nyt tutkijat ovat löytäneet tieteelle aiemmin tuntemattomat Dolichomitus meii ja Polysphincta -loispistiäislajit Etelä-Amerikasta. Sademetsistä löytyneet uudet lajit hurmaavat väreillään ja jännittävillä elintavoillaan. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluvana vuonna kuvanneet tieteelle jo 53 uutta eläinlajia.
Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä punkkilive.fi-palvelu avattiin kansalaisille toukokuun alussa. Punkkiliven tarkoitus on kannustaa kaikkia ulkona luonnossa tai kaupunkialueilla liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa tutkijoille selainpohjaisen palvelun kautta. Punkkilive on saanut kansalaisilta erinomaisen vastaanoton ja palveluun on kertynyt jo 30 000 puutiaishavaintoa eri puolilta Suomea.
Seilissä vieraili viime vuonna 25 000 matkailijaa ja nyt rauhoittunut koronatilanne ennustaa kotimaanmatkailun superkesää. Seili tunnetaan sen ainutlaatuisesta historiasta ja luonnosta, mutta Seili on myös tiedesaari, jossa Turun yliopiston tutkimukseen voi tutustua sekä paikan päällä että nyt myös virtuaalisesti. Seuraa vesi- ja pohjanäytteiden ottamista tai kurkista merivesilaboratorioon uudella Seilin virtuaaliseikkailulla!
Kasvikunnan kemiallinen kehitys on kasvattanut luonnon monimuotoisuutta miljoonien vuosien ajan. Mutta millainen on luonnon kemiallisen monimuotoisuuden tila nyt, tai sen tulevaisuus? Mihin suuntaan puolustusyhdisteiden ja potentiaalisten lääkeaineiden kehitys kulkee kasvikunnassa? Turun yliopiston tutkijat ovat analysoineet tuhansien kasvilajien kemiallisen koostumuksen aiempaa tarkemmin. Yleisölle tuloksia avataan uudessa videosarjassa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uusissa kasvikylteissä.
Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kertovat punkeista lapsille järjestettävässä punkkitapahtumassa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 10.6.. Kello 15.00 alkavassa ulkoilmatilaisuudessa voi kurkistaa mikroskoopilla lähemmin punkkien kauneuteen.
Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
Hämähäkit, käärmeet ja linnut herättävät meissä pelkoa, iljetystä ja ihastusta. Kesäkuun alussa vietettävän Maailman ympäristöpäivän alla tutustumme tarkemmin suomalaisiin tunteita herättäviin eläimiin sekä siihen, miksi ne tunteita meissä herättävät.