Asiasana: Eläimet

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Turkulaistutkijat ovat kuvanneet jo yli 40 tieteelle uutta eläinlajia vuoden 2020 aikana

29.06.2020

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet heikosti tunnettujen ja kaukaisten alueiden eläinlajistojen tutkimukseen. Tutkimusretkien tuloksena löytyy jatkuvasti eläinlajeja, joista ei tiedetä vielä mitään. Yksi uusimmista löydöksistä on Joker-näyttelijä Joaquin Phoenixin mukaan nimetty hämähäkkilaji.

Norsujen hyvinvointia voi tutkia kahdella mittarilla – myös muut kuin asiantuntijat pystyvät tulkitsemaan eläimen stressiä

01.04.2020

Turun yliopiston tutkijat selvittivät puoliksi vankeudessa elävien aasiannorsujen stressitasoja kahden eri tutkimuksen avulla. Tulosten mukaan sekä eläinten fysiologiaa että käyttäytymistä voidaan hyödyntää luotettavasti norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa. Videolla tutkijatohtori Martin Seltmann kertoo tutkimustuloksista.

Tutkimus selvitti sudenkorentojen saaliin määrän – tehokkaat pedot kuluttavat pienelläkin alueella satoja tuhansia saalishyönteisiä

03.03.2020

Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvisi, että ahnaina saalistavat pienet tytönkorennot syövät kesän aikana satoja tuhansia hyönteisiä – yhden ainoan lammen alueella. Painon puolesta tämä vastaa vajaan kilon saalismassaa. Sudenkorentojen saaliiksi päätyy eniten erilaisia sääskiä, mutta myös runsaasti muita hyönteisiä. 

Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan (Väitös: FM Suvi Hämäläinen, 4.10.2019, ekologia)

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Aasiannorsujen persoonallisuuksissa sukupuolten välisiä eroja

11.03.2019

Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että aasiannorsujen persoonallisuudet vaihtelevat sukupuolten välillä. Aikaisempi tutkimus Myanmarin puuteollisuudessa työskentelevistä norsuista osoitti, että aasiannorsuilla on kolme eri persoonallisuusluokkaa: tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus. Uuden tutkimuksen mukaan urosnorsut ovat aggressiivisempia kuin naaraat ja naaraat puolestaan sosiaalisempia kuin urokset.

Myanmarin norsunhoitajat ovat entistä nuorempia ja kokemattomampia

11.02.2019

Perinteinen norsunhoito on nopeasti muuttumassa eri puolilla maailmaa. Turun yliopiston ekologian tutkijat ja Myanmarin puuteollisuuden eläinlääkärit havaitsivat tutkimuksessaan, että myanmarilaiset norsunhoitajat ovat nykyään keskimäärin vain 22-vuotiaita ja heillä on kolmen vuoden kokemus työskentelystä norsujen kanssa. Tämän lisäksi he vaihtavat norsua, jonka kanssa työskentelevät, vuosittain, jolloin norsun ja hoitajan välille ei synny pitkäaikaista suhdetta.