Asiasana: Eläimet

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden julkaisema artikkeli nostaa keskusteluun skorpionilajeja uhkaavan keräystoiminnan. Kestävästi tuotetut skorpionimyrkyt ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Viime vuosien aikana keräystoiminta on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti yksityishenkilöiden toimesta, ja skorpioneja kerätään valtavia määriä. Tämä kehityskulku vaarantaa skorpionilajien tulevaisuuden monilla alueilla. 

Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt tieteelle uuden, täysin luolaelämään erikoistuneen juoksujalkaisen romanialaisesta luolasta. Maanpäällisestä eliöstöstä useita miljoonia vuosia erillään olleessa luolassa on erityislaatuinen, kemosynteettisten bakteerien tuottamaan energiaan perustuva ekosysteemi. Tieteelle uusi laji on luolasta tähän saakka tunnetuista kookkain ja ansaitsee tämän synkän ekosysteemin kuninkaan kruunun. Uuden lajin tieteellinen nimi Cryptops speleorex tarkoittaa vapaasti suomennettuna luolan kuningasta.

Turun yliopiston ekologit osoittavat uudessa tieteellisessä artikkelissaan, että varpuspöllöjen ”pakastimiin” eli pönttöihin ja koloihin talven varalle keräämät ruokavarastot pilaantuvat kahdesta syystä: runsaiden syyssateiden seurauksena ja jos varaston kerääminen on aloitettu aikaisin. Artikkelin tulokset osoittavat, että ilmastomuutos saattaa vaikeuttaa petojen ravinnonhankintaa ja siten vähentää paikallista talviaikaista eloonjäävyyttä. Tutkimus on julkaistu korkealuokkaisessa kansainvälisessä Global Change Biology -tiedejulkaisussa.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet heikosti tunnettujen ja kaukaisten alueiden eläinlajistojen tutkimukseen. Tutkimusretkien tuloksena löytyy jatkuvasti eläinlajeja, joista ei tiedetä vielä mitään. Yksi uusimmista löydöksistä on Joker-näyttelijä Joaquin Phoenixin mukaan nimetty hämähäkkilaji.

Tiedelinja on Turun yliopiston uusi jokaviikkoinen tiedewebinaari. Ensimmäinen Tiedelinja-lähetys pidettiin keskiviikkona 15.4.

Turun yliopiston tutkijat selvittivät puoliksi vankeudessa elävien aasiannorsujen stressitasoja kahden eri tutkimuksen avulla. Tulosten mukaan sekä eläinten fysiologiaa että käyttäytymistä voidaan hyödyntää luotettavasti norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa. Videolla tutkijatohtori Martin Seltmann kertoo tutkimustuloksista.

Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvisi, että ahnaina saalistavat pienet tytönkorennot syövät kesän aikana satoja tuhansia hyönteisiä – yhden ainoan lammen alueella. Painon puolesta tämä vastaa vajaan kilon saalismassaa. Sudenkorentojen saaliiksi päätyy eniten erilaisia sääskiä, mutta myös runsaasti muita hyönteisiä. 

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että aasiannorsujen persoonallisuudet vaihtelevat sukupuolten välillä. Aikaisempi tutkimus Myanmarin puuteollisuudessa työskentelevistä norsuista osoitti, että aasiannorsuilla on kolme eri persoonallisuusluokkaa: tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus. Uuden tutkimuksen mukaan urosnorsut ovat aggressiivisempia kuin naaraat ja naaraat puolestaan sosiaalisempia kuin urokset.