Tutkijoiden tekemä geenilöytö osoitti, että lehtopöllön vaaleanharmaa väritys on yhteydessä elintoimintoihin, jotka auttavat pöllöä selviytymään kylmässä ympäristössä. Ilmaston lämmetessä tummanruskea höyhenpuku todennäköisesti yleistyy Suomessa ja muilla kylmillä alueilla elävillä lehtopöllöillä.
Eläinten ja kasvien värityksen määräytyminen on kiehtonut biologeja vuosisatojen ajan. Luonnon värien moninaisuuden eli väripolymorfian on ymmärretty liittyvän siihen, miten evoluutio on muovannut eläinten ja kasvien värejä osana luonnossa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Esimerkiksi eläimen suojaväri voi auttaa sitä naamioitumaan tai sulautumaan ympäristöön ja siten välttämään saaliiksi joutumisen, tai houkutteleva väritys voi auttaa eläimiä sukupuolivalinnassa. Myös eläinten erilaiset fysiologiset ominaisuudet voivat tuottaa pigmenttejä, jotka vaikuttavat niiden väriin.
Lehtopöllö on yöllinen petolintu, jonka eri yksilöt voivat olla väriltään vaaleanharmaita tai tummemman ruskeita. Lajilla siis esiintyy näitä kahta värimuotoa samanaikaisesti, minkä on oletettu johtuvan lajin sopeutumisesta eri elinympäristöihin.
Samalla on havaittu, että tummemmat lehtopöllöt viihtyvät yleisesti lämpimissä ja kosteissa ympäristöissä, kun taas vaaleanharmaat lehtopöllöt elävät useammin kylmissä, kuivissa ja lumisissa ympäristöissä, kuten Suomessa.
– Tämän perusteella on ennustettu, että ilmastonmuutos vaikuttaisi lajin kehitykseen siten, että tumma höyhenpuku muuttuisi yleisemmäksi esimerkiksi Suomessa ja muilla alueilla, joilla harmaa pöllö on toistaiseksi hallinnut, sanoo kansainvälistä tutkimusta johtanut tutkijatohtori Miguel Baltazar-Soares.
Tähän asti tutkijat eivät kuitenkaan ole onnistuneet löytämään ratkaisevaa tekijää, joka vahvistaisi eri värimuotojen ja elinympäristöjen välisen yhteyden.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kokosivat ja sekvensoivat koko lehtopöllön genomin ja pystyivät ensimmäistä kertaa osoittamaan yhteyden. Tutkijat löysivät lehtopöllöltä geenejä, jotka liittyvät sekä höyhenen väriin että lajin sopeutumisen kylmään ympäristöön.
Tutkijat havaitsivat, että kahden geenivariantin yhdistelmät ennustavat pöllön harmaata väritystä 70-100 prosentin tarkkuudella. Lisäksi näiden samojen geenien havaittiin todennäköisesti liittyvän tiettyihin biologisiin toimintoihin, jotka ovat kriittisiä pöllön selviytymiselle äärimmäisissä olosuhteissa, kuten elimistön energian tasapainottaminen, rasvan varastointi sekä nälän säätely.
Soaresin mukaan nyt löydettyjen geenivarianttien toimintatarkoitus on vielä todennettava tulevissa tutkimuksissa. Tämä tutkimus antaa kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että samanaikaisesti esiintyviä värimuotoja voidaan pitää geneettisenä sopeutumisena elinympäristön ilmasto-olosuhteisiin.
Tutkimus julkaistiin Molecular Ecology -tiedelehdessä.
