Asiasana: Biologian laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Perheeseen kohdistuvat uhkakuvat lisäävät naisten halukkuutta uhrautua sodan aikana

03.07.2019

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat todenneet, että naiset liittyivät todennäköisemmin vapaaehtoisiksi Lotta Svärd -järjestöön, jos heillä oli veljiä tai aviomiehiä armeijan palveluksessa. Tuloksesta voidaan päätellä, että siteen muodostuminen suuriin ja usein kuvitteellisiin yhteisöihin, kuten kansallisvaltioon tai uskonnollisiin ryhmiin voi perustua evoluution luomiin psykologisiin mekanismeihin, joiden tarkoitus on lisätä yhteistyötä lähisukulaisten välillä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Selkämeren silakkakannassa ja Saaristomeren eläinplanktonlajistossa (Väitös: FM Katja Mäkinen, 14.6.2019, biologia)

Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.

Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Biologi tutkii 1000–1900-lukujen ruokavaliota ja kaupankäyntiä arkeologisen aineiston avulla (Väitös: FM Mia Lempiäinen-Avci, 16.3.2019, biologia)

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla. 

Turun kasvilajiston kartoitus

Aika

1.4.2019 klo 18.15 - 19.15
Suomessa Helsingin, Vantaan ja Oulun kaupungeilla on oma kirjan muodossa julkaistu kasvilajistokartoituksensa. Lisäksi Tampereen kantakaupungin kasvilajisto on kartoitettu ja ainakin Luopioisten kunnan kasvikartoitus löytyy netistä. Nyt Turussakin on lähtenyt liikkeelle kaupunkikasviston kartoitus....

Tarina Karjalankannaksen Äyräpäänjärvestä

Aika

4.3.2019 klo 18.15 - 19.15
Koijärvikiista ei suinkaan ollut ensimmäinen suomalaisen lintujärven kohtalosta käyty kamppailu. Karjalankannaksella sijaitseva Äyräpäänjärvi kuului Pohjolan parhaimpiin lintujärviin. Sen suojelusta käytiin 1920-luvulla Suomen ensimmäinen mittava ympäristökonflikti. Aikansa suoraa toimintaa edusti...