Asiasana: biologian laitos

Turun yliopistossa toteutettiin keväällä 2025 toistamiseen Luonnonhoito ja ennallistaminen -kurssi, jonka aikana opiskelijat pääsivät luentojen ja maastokäyntien kautta perehtymään luonnon monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä edistäviin toimiin. Opintojakson aihepiireihin kuului tällä kertaa metsässä tehtävien toimien lisäksi myös soiden ennallistaminen, sekä kosteikko- ja perinneympäristöjen perustaminen ja hoito. Kurssin projektitöinä tehtiin luonnonhoito- tai ennallistamissuunnitelmia Luonto2100-rahaston palstojen kuvioille.

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen elinympäristöihin kohdistuvat EU:n suojelutoimet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen.

Punkkien välittämiä tauteja on pidetty lähinnä saariston ja rannikkoseudun alueiden huolena, mutta uuden tutkimuksen mukaan punkkien ja punkkivälitteisten taudinaiheuttajien runsas esiintyminen useiden Suomen kaupunkien viheralueilla aiheuttaa sairastumisriskin myös kaupunkiväestölle. 

Apolloperhonen oli yleinen Etelä-Suomessa vielä 1900-luvun alussa, mutta sen kanta on Suomessa romahtanut ja viimeisiä esiintymiä on Saaristomeren alueella yritetty tukea luonnonhoitotoimilla. Lajin esiintymistä seurannut tutkija Jonna Kukkonen kertoo jäljellä olevien populaatioiden tilasta.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.

Oletko kiinnostunut kaupungeissamme elävistä villieläimistä ja niiden käyttäytymisestä? Väitöskirjatutkija etsii uusia yksityispihoja mukaan tutkimukseen, jossa selvitetään millaisia kaupunkieläimiä pihoilla vierailee ja miten eläimet käyttäytyvät. Jos haluaisit osallistua tutkimukseen, vastaa osallistujia kartoittavaan kyselyyn! 

Italialaisen Padovan yliopiston tutkijat löysivät Utsjoelta katajan, jonka iäksi he määrittivät vuosirenkaita tutkimalla 1647 vuotta.

Turun yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten lehtopöllöjen (Strix aluco) värimorfit sopeutuvat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. MSc Charlotte Perrault tutki, miten harmaat ja ruskeat lehtopöllöt selviytyvät Pohjois-Euroopan muuttuvan lumipeitteen ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamista haasteista.