Asiasana: biologian laitos
Lehtopöllön vaaleanharmaalla värillä on yhteys pöllön kylmässä selviytymiseen
Tutkijoiden tekemä geenilöytö osoitti, että lehtopöllön vaaleanharmaa väritys on yhteydessä elintoimintoihin, jotka auttavat pöllöä selviytymään kylmässä ympäristössä. Ilmaston lämmetessä tummanruskea höyhenpuku todennäköisesti yleistyy Suomessa ja muilla kylmillä alueilla elävillä lehtopöllöillä.
Luontoon liittyvien kompensaatioiden onnistuminen edellyttää nykyistä tarkempia selvitysmenetelmiä (Väitös: FM Hanna Kalliolevo, 3.11.2023, biologia)
Hyvin suunniteltu ja toteutettu kompensaatio voi estää luontokatoa ja ohjata maankäyttöä kestävämmäksi, mutta nykyiset luontoselvitykset eivät ole riittävän tarkkoja hyödynnettäväksi kompensaatioissa.
Ensimmäinen Turku Imaging Day kutsuu kokoon Turun kuvantamisyhteisön
Turussa järjestetään lokakuun 3. päivänä ensimmäinen Turku Imaging Day. Päivä kutsuu kokoon Turun korkeakoulujen kuvantamisyhteisön, joka saattaa olla odottamattoman suuri. – Kaikista bio- ja lääketieteen tutkijoista lähes 100 prosenttia käyttää työssään kuvantamista, summaa Turun lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuspäällikkö Pasi Kankaanpää.
Kalojen uintiharjoitukset voivat parantaa niiden kykyä sietää ilmaston lämpenemistä (Väitös: MSc Luca Pettinau, 8.9.2023, biologia)
Väitöskirjatutkija tutki, voidaanko kalankasvattamoissa olevien kalojen sydämen toimintaa tehostaa uintiharjoituksilla. Säännölliset uintiharjoitukset kohtuullisella rasituksella paransivat kalojen sydämen toimintaa sekä niiden kykyä sietää korkeampia lämpötiloja. Rasituksen lisääminen aikuisilla kaloilla paransi myös niiden jälkeläisten kasvua ja selviytymistä.
Hevoset erottavat ihmisen ilon ja surun
Uusi tutkimus osoittaa, että hevoset pystyvät erottamaan ilon ja surun ilmaukset ihmisen kasvojen liikkeistä ja äänensävyistä. Hevoset kiinnostuivat enemmän ilon ilmeistä kuin surusta ja näyttivät olevan innostuneempia iloisten äänien kuulemisesta.
Suomen Akatemia tukee tutkimusta glyfosaatin vaikutuksista pölyttäjiin ja ekosysteemeihin
Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että maailman yleisimmällä rikkakasvien torjunnassa käytetyllä tehoaineella, glyfosaatilla, on laaja-alaisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin ja pölyttäjiin. Tutkijoiden, maanviljelijöiden ja päättäjien välinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ratkaisujen löytämisessä.
Hyönteisbuffet on katettu – ennallistetut suot houkuttelevat lepakoita
Uusi tutkimus Turun yliopistosta osoittaa, että soiden ennallistamisesta hyötyvät myös rauhoitetut lepakot.
Mummot suojelivat tartuntataudeilta historiallisessa Suomessa
Turun yliopiston ja Max Planck -instituutin infektiobiologian laitoksen tutkijat selvittivät isoäitien roolia lasten tartuntatautikuolleisuuden ehkäisyssä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tutkimuksen mukaan isoäidit vähensivät lasten kokonais- ja infektiotautikuolleisuuden riskiä.
Apolloperhonen lentää jo – vastaa perhoslajia koskevaan kyselyyn
Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.