Turun yliopiston ja Max Planck -instituutin infektiobiologian laitoksen tutkijat selvittivät isoäitien roolia lasten tartuntatautikuolleisuuden ehkäisyssä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tutkimuksen mukaan isoäidit vähensivät lasten kokonais- ja infektiotautikuolleisuuden riskiä.
Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.
Turun yliopiston ja Ranskan Nouzillyn INRAE:n kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti ajoporojen kykyä ymmärtää ihmisten käsillään antamia merkkejä. Tutkimuksen perusteella etenkin ihmisiin tottuneet porot pystyvät hyvin vähäisellä kouluttamisella seuraamaan ihmisen viittomia erittäin hyvin.
Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.
Naakat ovat kolopesijöitä, jotka tekevät pesänsä kaupunkiympäristössä esimerkiksi savupiippuihin, liikenteenjakajiin ja rakennusten kattojen alla oleviin pieniin tiloihin. Turun yliopiston tutkijat kartoittavat naakkojen pesiä Turun keskusta-alueella touko-kesäkuun aikana. Osallistu kartoitukseen ja ilmoita havaintosi tutkijoille!
MSc Alireza Zamani tutki väitöstutkimuksessaan yli 9000 hämähäkkinäytettä, jotka on kerätty eri seuduilta Iranissa, ja kuvasi 147 tieteelle uutta hämähäkkilajia.
Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Turun yliopiston johtama kansallinen yhteistyöhanke paljasti, että osa lepakkolajeista on runsastunut Suomessa viime vuosina. Lepakoita tutkittiin puoliautomaattisesti äänittämällä aktiivisuutta lähes kaikilla Suomen tutkimusasemilla. Hankkeen aikana esimerkiksi pikkulepakoiden todettiin esiintyvän Suomessa runsaana.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevoset, jotka elävät vähintään kolmen yksilön laumoissa ja suurissa tarhoissa, ovat taitavampia seuraamaan ihmisen eleitä kuin yksittäin elävät hevoset. Ihmisen tuttuudella ei ollut vaikutusta eleiden ymmärtämiseen.
Metsä- ja merihanhien muuttoliikkeitä selvittävä väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa hanhien muuttoreiteistä ja muuttokäyttäytymisestä. Suomessa pesivät merihanhet hajaantuvat eri pesimäalueilta kahdelle eri muuttoreitille. Metsähanhien muuttokäyttäytymisen merkittävä ilmiö on sulkasatomuutto, joka kuljettaa suomalaiset linnut Barentsinmerelle kesken pesimäkauden.