Miltä on näyttänyt elämä Suomen linnoissa keskiajalla? Keitä linnoissa asui ja mikä oli linnojen merkitys keskiajan yhteiskunnalle? Miten ihmiset ja tieto liikkuivat linnojen välillä? Miten vahvasti mannermainen ritarikulttuuri ehti rantautua Ruotsin Itämaahan ennen reformaatiota ja keskiajan loppua? Oliko elämä keskiajan linnoissamme lopulta enemmän pitojen viettoa vai piiritysten kestämistä?
Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.
Suomalainen psykologian koulutus ja tutkimus sai alkunsa 100 vuotta sitten, kun Turun Suomalaiseen Yliopistoon perustettiin psykologian laboratorio. Emeritusprofessori Pekka Niemen kirjoittaman historian julkistustilaisuudessa juhlayleisö pääsi hämmästymään sitä, miten tietyt juonteet ovat kulkeneet oppiaineen historiassa lähes alusta saakka. Yksi kiitetyimmistä piirteistä on turhien raja-aitojen välttäminen.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
Turun yliopiston tutkijat analysoivat arkeologien löytämän keskiaikaisen käymälän sisällön tutkiakseen 1400–1500-lukujen ihmisten elämää ja ruokavaliota. Yksi kiinnostavimmista löydöistä oli Afrikassa kasvava meleguetapippuri, jota käytettiin mustapippurin ohella ruoan maustamiseen. Tutkimus osoittaa, että Turun keskiaikaisilla asukkailla oli kontakteja ulkomaille ja myös paikallisen luonnonympäristön resursseja hyödynnettiin.
Marcus Tullius Ciceron (106 eaa.–43 eaa.) maallinen taivallus ajoittui antiikin Rooman tasavallan iltahämärään. Noina kuohuvina vuosina valtakunnassa käytiin sisällissotaa, jossa tasavalta lopulta taipui Julius Caesarin diktatuurin alle. Turun yliopiston Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tuntiopettaja FM Veli-Matti Rissanen on viettänyt viimeisen vuosikymmenen kääntäen Ciceron kirjeitä suomeksi, avaten samalla ikkunan noihin menneen maailman merkittäviin hetkiin. Ensimmäinen osa Ciceron mittavan kirjeaineiston käännöksestä on nyt julkaistu.
Sirkku Ruokkeinen tutkii väitöskirjassaan kirjoihin kohdistuvia asenteita kirjatuotannon kaupallistumisen alkuaikoina renessanssiajan Englannissa. Tutkimuksen mukaan ennakkoasenteet ohjaavat tekstin tulkintaa. Nykyään ennakkoasenteita kirjoja kohtaan luodaan mainoksilla. Renessanssiajan Englannissa mielikuvia pyrittiin luomaan arvostelemalla teosta esipuheessa.
Marraskuun alussa myönnettiin NOS-HS -rahoitusta 32 hankkeelle, joista yksi saatiin Turun yliopistoon. Monitieteinen NORDIC VOICES: The use of oral history and personal memories in public history settings (2022-2023) tuo yhteen eri alojen tutkijoita sekä kulttuurialan ja muita niin kutsutun public history -sektorin asiantuntijoita Pohjoismaista ja muualta maailmasta.
FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja osoittaa, että Turun tuomiokapitulissa 1400-luvun puolivälin jälkeen laadittujen kopiokirjojen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä.
FM Maija Mäkikallin väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen huonekalutaiteen modernisoitumista 1920-luvulta 1950-luvulle. Murrosta tarkastellaan taitavasta puusepäntyöstään tunnetun turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan näkökulmasta. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat modernista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Tutkimus on ensimmäinen laaja esitys Carl-Johan Bomanin (1883–1969) johdolla toimineen Boman Oy:n historiasta.