Suomen alueella asuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Niin kulttuurimme, kielemme kuin perimämmekin on taustaltaan monimuotoista ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmiset, ideat, tavat ja sairaudet ovat aina liikkuneet alueelta toiselle ja jättäneet jälkensä väestöön. Suurprojektissa tutkijat selvittävät, kuinka nämä jäljet meissä näkyvät.
Meriliikenteen professori Ulla Tapaninen pohtii Maalta ja mereltä -blogissa mitä on tapahtunut Suomen merenkululle ja kuinka tästä eteenpäin.
Suomenlahden itäosiin kohdistuu kova ihmistoimintojen paine ja moninaisia ympäristöhaasteita. Maantieteellisesti pienelle rannikko- ja merialueelle sijoittuvat Pietarin metropolialue, suuria satamia ja vilkkaita merenkulun väyliä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, monimuotoisia vedenalaisia elinympäristöjä ja geologisia muodostumia sekä runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja. Jotta rannikko- ja merialue säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisena, on eri intressejä sovitettava yhteen ja samalla pyrittävä parantamaan ympäristön tilaa.
Suomen 25-vuotista taivalta Euroopan unionin jäsenenä on avattu kymmenistä näkökulmista tuoreessa julkaisussa. Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa -kirjassa joukko suomalaistutkijoita avaa muun muassa sitä, miten EU on muuttanut Suomea ja miten EU itse on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana.
Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.