Asiasana: väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ilmoitukset paenneista orjista olivat tuttu näky 1700- ja 1800-luvun amerikkalaisissa sanomalehdissä (Väitös: FM Susanna Mäkinen, 20.5.2022, englannin kieli)

Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.

Työterveyden asiantuntijoilla oli keskeinen rooli ilmansaasteongelman uudelleenmäärittelyssä 1950–1960-luvuilla (Väitös: FM Janne Mäkiranta, 20.5.2022, yleinen historia)

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Jingwen Jiangin väitöstutkimukselle palkinto

25.11.2021

Jingwen Jiang on palkittu ansiokkaasta väitöstutkimuksestaan. Palkinnon myönsi oppimisen pulmien tutkimiseen ja ratkaisemiseen keskittynyt Niilo Mäki -säätiö. Säätiö jakoi palkinnot 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kahdelle väitöstutkimukselle, joissa on uudenlaisia yhtymäkohtia oppimista tai oppimisvaikeuksia käsittelevän tuoreen tutkimustiedon sekä käytännön välille.

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Kriittisten ajattelutaitojen opetuksessa merkittäviä eroja Suomen, Yhdysvaltojen ja Kiinan koulutusjärjestelmien välillä (Väitös FM Olli Suominen, 23.4., kasvatustiede)

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.