Asiasana: väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sosiaalisessa mediassa aktiiviset vanhemmat naiset haastavat ikään ja ikääntymiseen liittyviä käsityksiä (Väitös: FM Hanna Varjakoski, 4.3.2023, mediatutkimus)

Media on yksi keskeinen areena, jossa vanhenemiseen liittyviä mielikuvia ja kulttuurisia käsityksiä tuotetaan. Vanhenemisen kuvastoihin väitöstutkimuksessaan perehtyneen FM Hanna Varjakosken mukaan on tärkeää purkaa kielteissävytteisiä ja ikäsyrjiviä ikääntymiskäsityksiä ja -kuvastoja ja tuottaa myönteisempää mediasisältöä ikääntymisestä ja vanhemmista ihmisistä.

1900-luvun alussa kirjoitetut päiväkirjat piirtävät esiin eletyn elämän (Väitös: FM Karoliina Sjö, 18.2.2023, kulttuurihistoria)

FM Karoliina Sjö sukelsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan sata vuotta sitten kirjoitettujen päiväkirjojen maailmaan. Hän selvitti, millainen elämä päiväkirjojen sivuille on muodostunut ja millaista tietoa päiväkirjat voivat tuottaa. Tutkimuksessa käytetyt päiväkirjat sisältävät yli kymmenentuhatta sivua, ja ne tarjoavat tutkijalle ainutlaatuisen aineiston. Tiedettä ja taidetta yhdistävä tutkimus lähestyy päiväkirjoja sekä kirjallisena lajityyppinä että historiallisina dokumentteina.

1950-luvun taiteilijatapetit heijastelivat omaa aikaansa ja reagoivat ajan ilmiöihin (Väitös: FM Minna Tuulas-Inkinen, 10.2.2023, taidehistoria)

Taiteilijoiden 1950-luvulla suunnittelemat tapettimallit ovat olleet tutkimaton osa suomalaista muotoilua. FM Minna Tuulas-Inkinen selvitti taidehistorian alan väitöstutkimuksessaan, millainen ilmiö taiteilijatapetit olivat. Tutkimuksessa piirtyy esiin kuva tapetista jälleenrakennuskauden kotien ja julkisten tilojen keskeisenä, kauneutta ja kodikkuutta tuoneena sisustustuotteena. Tutkimus nostaa taiteilijatapetit esiin kansainvälisenä ilmiönä, johon Suomi osallistui osana pohjoismaista designkenttää.

Väitöstutkimus osoittaa nuorten naisten odottavan työltä myös mielihyvän ja onnistumisen tunteita (Väitös: VTM Emma Lamberg, 13.1.2023, sosiologia)

Nuoret naiset ovat sitoutuneita palkkatyöhön, mutta toivovat rahan rinnalla työltä merkityksellisyyttä, osoittaa Emma Lamberg väitöstutkimuksessaan. Media- ja hoitoalalle valmistuvia tutkinut Lamberg osoittaa, että työn mielekkyyden puute voi johtaa osaajapulaan. – Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien tarpeisiin vastaamista. Monet olivatkin pohtineet, etteivät he halua jäädä lähihoitajiksi, Lamberg sanoo.

Jani Paulinin väitöspäivä – pitkä prosessi huipentui uran tärkeimpään hetkeen

03.11.2022

Väitöspäivä on väitöskirjatutkijan yksi merkittävimmistä päivistä. Vuosien valmistautuminen saa päätöksen, ja seuraava luku akateemisella uralla voi alkaa. Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon oppiaineessa filosofian tohtoriksi 7.10. väitellyt Jani Paulin kuvailee tärkeää päiväänsä tunnerikkaana ja positiivisena kokemuksena.

Ilmoitukset paenneista orjista olivat tuttu näky 1700- ja 1800-luvun amerikkalaisissa sanomalehdissä (Väitös: FM Susanna Mäkinen, 20.5.2022, englannin kieli)

Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.

Työterveyden asiantuntijoilla oli keskeinen rooli ilmansaasteongelman uudelleenmäärittelyssä 1950–1960-luvuilla (Väitös: FM Janne Mäkiranta, 20.5.2022, yleinen historia)

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.