Turun Koroistenniemi, jossa sijaitsi katolisen kirkon hallinnollinen keskus 1200-luvulla, oli Manner-Suomen ensimmäinen paikka, jossa tiiltä käytettiin rakennusmateriaalina. Arkeologian väitöstutkimuksessa selvitettiin varhaista (1250–1430) tiilen käyttöä keskiaikaisen Suomen alueella.
Osana Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimushanketta Suomen vanhimmalta tunnetulta kirkonpaikalta, Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, on hautalöytöjen laboratiivisissa tutkimuksissa saatu esiin Suomen vanhimpien kangassukkien jäänteet. Sukat tunnistettiin ruumishaudasta 41/2016, joka on kuulunut 160–165 cm pitkälle naiselle. Vainaja on haudattu 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen lauta-arkussa, käsivarret vyötärölle taivutettuina.
Seilin saarella tehdään arkeologisia kaivauksia 8.-19.7.2019. Kohteista otetaan maaperänäytteitä, joista tutkitaan syksyllä kasvi- ja eläinperäinen aines. Rajatulle määrälle kiinnostuneita on mahdollisuus tutustua kaivauksiin saarella opastuskierroksilla 17.–18.7. Hankkeesta juuri valmistuneella videolla esitellään monipuolista tutkimusta.
Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla.