Miltä on näyttänyt elämä Suomen linnoissa keskiajalla? Keitä linnoissa asui ja mikä oli linnojen merkitys keskiajan yhteiskunnalle? Miten ihmiset ja tieto liikkuivat linnojen välillä? Miten vahvasti mannermainen ritarikulttuuri ehti rantautua Ruotsin Itämaahan ennen reformaatiota ja keskiajan loppua? Oliko elämä keskiajan linnoissamme lopulta enemmän pitojen viettoa vai piiritysten kestämistä?
Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.
Liedon Vanhalinnan museossa avautuu 17.6.2022 uudistettu arkeologinen perusnäyttely, Ajan virtaa Aurajokilaaksossa. Näyttelyn esineet kertovat ihmisten elämästä, tavoista ja uskomuksista Aurajokilaaksossa kivikaudelta keskiajan alkuun saakka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa.
Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Kaarinaan Ravattulan Ristimäelle Suomen vanhimman tunnetun kirkon alueelle 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa haudattujen vainajien alkuperää ja muuttoliikettä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla hammaskiilteeseen varastoitunutta strontiumia. Strontiumanalyysi kertoo, että liikkuvuus oli Aurajokilaaksossa varhaiskeskiajalla vähäistä ja puoliso löydettiin tavallisesti läheltä kotiseutua.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
Ravattulan puku paljastetaan tiedotusvälineille keskiviikkona 15.9. klo 12 Turussa Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla. Ravattulan puku perustuu vuonna 2016 Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä tehtyyn hautalöytöön. Yleisö voi tutustua uuteen muinaispukuun Tryskimakasiinilla Esihistoria esille -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 19.9. klo 13-16. Molempina päivinä esitellään myös puvun valmistuksessa käytettyjä käsityötekniikoita.
Humppilan Järvensuon arkeologisissa kaivauksissa löytyi poikkeuksellinen kivikautinen taide-esine. Ainoa lajissaan oleva veistos laajentaa käsitystämme pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteesta ja rituaaleista.
Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä sijaitsevan Suomen tähän asti vanhimman tunnetun kirkon ympäristöön on haudattu noin 400 vainajaa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimuksissa vuosina 2010–2016 kaivettiin kaikkiaan 61 ruumishautaa. Tuoreet laboratoriotutkimukset ovat paljastaneet haudoista arkeologisesti merkittäviä jäänteitä, jotka täydentävät kuvaa rautakauden ja keskiajan taitteen hautausrituaaleista Varsinais-Suomessa.
Turun Koroistenniemi, jossa sijaitsi katolisen kirkon hallinnollinen keskus 1200-luvulla, oli Manner-Suomen ensimmäinen paikka, jossa tiiltä käytettiin rakennusmateriaalina. Arkeologian väitöstutkimuksessa selvitettiin varhaista (1250–1430) tiilen käyttöä keskiaikaisen Suomen alueella.