Rautakaudelle ajoittuva kuppikivi. Kallioon hakatut pyöreät kuppimaiset syvennykset on kuvaamista varten liiduttu.

Turusta löytyi uusi pronssikautinen hiidenkiuas

07.12.2022

Turun Haagasta läheltä Aurajokea on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon hautaröykkiö. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusten perusteella hauta ajoittuu pronssikaudelle noin 1500–500 eaa.

Turusta Haagasta on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon hautaröykkiö eli hiidenkiuas. Kiviröykkiö sijaitsee aikakauden hautaustavoille tyypillisesti kallioisen mäkialueen korkeimmalla kohdalla. Paikalta on ollut hyvä näkyvyys Aurajoelle, joka noin 3000 vuotta sitten on jokilaaksossa muodostanut nykyistä paljon leveämmän uoman. Maankohoamisilmiöstä johtuen merenpinta oli tuolloin noin 15 metriä ylempänä kuin nykyisin.

Röykkiön dokumentoi marraskuussa arkeologian yliopisto-opettaja Juha Ruohonen yhdessä inventointikurssille osallistuneiden opiskelijoiden kanssa. Varsinainen hautakiveys osoittautui lähes 10 metriä pitkäksi ja noin 7 metriä leveäksi, mutta rakenne oli korkeudeltaan vain 20–40 cm. Röykkiö on rakentamisajankohtana ollut todennäköisesti korkeampi ja kooltaan pienempi, sillä kiviä on aikojen saatossa levinnyt laajemmalle alueelle.

Pronssikautinen hauraröykkiö Turun Haagassa kasvillisuuden peittämänä

Turun Haagasta löytynyt pronssikautinen hautaröykkiö oli löydettäessä tiheän kasvillisuuden peittämä. Muinaisjäännös ajoittuu pronssikaudelle 1500-500 eKr. Kuva: Juha Ruohonen.

Haagan röykkiöhauta liittyy rannikkoalueen läntiseen pronssikulttuuriin, jossa vallitsevana hautaustapana oli polttohautaus. Röykkiöitä, joita on kutsuttu myös hiidenkiukaiksi ja vareiksi, on pidetty ensi sijassa hautoina, mutta sijainnin perusteella kiviröykkiöiden on ajateltu osoittaneen myös alueiden symbolista hallintaa. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on niiden suureen määrään suhteutettuna tutkittu vähän. Löytöinä haudoissa on yleensä vain palaneita ihmisen luita, mutta nekin yleensä huonosti säilyneinä.

Arkeologisten kaivausten myötä nyt Haagasta löytyneelle röykkiölle olisi mahdollista saada tarkempi ajoitus. Tällä hetkellä kuitenkin jo pelkkä tieto muinaisjäännöksestä täydentää Ruohosen mukaan huomattavalla tavalla alueen pronssikautista asutuskuvaa.

- Vaikka Aurajokilaaksoa on arkeologisesti tutkittu jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien, tulee aiemmin tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä ilmi lähes vuosittain. Tilanne on arkeologisen tutkimuksen kannalta tavallaan ristiriitainen, sillä uusien merkittävien muinaisjäännösten löytyminen näinkin keskeiseltä alueelta on asia mitä ei välttämättä toivoisi. Toisaalta se kertoo konkreettisella tavalla arkeologisen perustutkimuksen tarpeesta, Ruohonen toteaa.

Pronssikautinen kuppikallio, jossa kallioon koverretut kupit on liiduttu.

Yleisövihjeiden perusteella Haagasta löytyi myös kaksi aiemmin tuntematonta rautakautista uhri- eli kuppikiveä. Kuva: Juha Ruohonen.

Menneisyydestä kiinnostuneet harrastajat paikkaavat osaltaan tutkimuksen puutetta: esimerkiksi samalta Haagan alueelta, Liedon Vanhalinnaa vastapäätä, Ruohonen tarkasti yleisövihjeiden perusteella keväällä kaksi uutta rautakautista kuppikiveä.

Kuvat medialle

https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/haaga_panoraama.jpg (kuva: Juha Ruohonen)

https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/haaga_kuppikallio1.jpg (kuva: Juha Ruohonen)

Lisätietoja

Arkeologian yliopisto-opettaja Juha Ruohonen
jukaru@utu.fi
050 449 5231

Luotu 07.12.2022 | Muokattu 07.12.2022