Asiasana: arkeologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Eläviä pyhäinjäänteitä ja tunteiden herättäjiä – Suomen Rooman-instituutin "Puiden kaupunki" -symposiumissa pohditaan puiden monia merkityksiä

17.11.2022

Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.

Elämän saari -hanke pureutui ihmisen luontosuhteeseen luontokadon uhkaamalla Saaristomerellä

19.05.2022

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.

Glossa ry:n Valoisa keskiaika -kunniamaininta Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkaselle

16.03.2022

Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.

Monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat aina olleet kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista

01.02.2022

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.

Yksilölähtöinen hautatutkimus nostaa näkyviin menneisyyden ihmisen (Väitös: FM Ulla Moilanen, 19.11.2021, arkeologia)

Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.

Suomen Kielen Seuran esitelmätilaisuus

Aika

19.10.2021 klo 18.00 - 19.00
Tutkija, filosofian tohtori Maija Mäki esitelmöi Suomen Kielen Seuran tilaisuudessa aiheesta Arkeologinen kulttuuriperintö matkailun voimavarana.

Hattulan Suontaan miekkahauta kertoo varhaiskeskiajan sukupuoliroolien joustavuudesta

29.07.2021

Yli 50 vuotta sitten löydetyn Hattulan Suontaan Vesitorninmäen miekkahaudan tuore uudelleenanalyysi kyseenalaistaa perinteiset käsitykset sukupuolten rooleista rautakauden ja varhaiskeskiajan yhteisöissä ja kertoo ei-binäärisen sukupuolen ilmaisusta aikakaudella. Hauta toimii myös osoituksena siitä, kuinka tällaiset henkilöt ovat voineet olla arvostettuja ja kunnioitettuja yksilöitä yhteisöissään.