Turusta löytyi uusi pronssikautinen hiidenkiuas
Turun Haagasta läheltä Aurajokea on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon hautaröykkiö. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusten perusteella hauta ajoittuu pronssikaudelle noin 1500–500 eaa.
Turun Haagasta läheltä Aurajokea on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon hautaröykkiö. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusten perusteella hauta ajoittuu pronssikaudelle noin 1500–500 eaa.
Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.
Liedon Vanhalinnan museossa avautuu 17.6.2022 uudistettu arkeologinen perusnäyttely, Ajan virtaa Aurajokilaaksossa. Näyttelyn esineet kertovat ihmisten elämästä, tavoista ja uskomuksista Aurajokilaaksossa kivikaudelta keskiajan alkuun saakka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.
Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.
Yli 50 vuotta sitten löydetyn Hattulan Suontaan Vesitorninmäen miekkahaudan tuore uudelleenanalyysi kyseenalaistaa perinteiset käsitykset sukupuolten rooleista rautakauden ja varhaiskeskiajan yhteisöissä ja kertoo ei-binäärisen sukupuolen ilmaisusta aikakaudella. Hauta toimii myös osoituksena siitä, kuinka tällaiset henkilöt ovat voineet olla arvostettuja ja kunnioitettuja yksilöitä yhteisöissään.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Aboa Vetus & Ars Nova -museo järjestävät yhdessä yleisöluentosarjan, jossa turkulaiset tutkijat kertovat Suomen ja Turun muinaisista eläimistä ja ympäristöstä. Kuukausittain järjestettävät luennot alkavat 9.1.2018.