Asiasana: Syöpätutkimus

Virtsarakon syövän ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen mukaan. LL Minna Tervahartialan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että immunologiset tekijät voivat ennustaa virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta, ja helpottaa näin oikean hoidon valintaa.

Eturauhasen kasvainkuvantaminen on aiemmin ollut hyvin haasteellista, mutta viime vuosina yleistynyt magneettikuvaus (MRI) on osoittautunut aiempia menetelmiä, kuten ultraääntä, selvästi tarkemmaksi eturauhassyövän osoittajaksi. 

Turun yliopiston tutkijat saivat selville uuden teknologian avulla aiempaa tarkempaa tietoa imusuonistomme monimuotoisuudesta. Tutkimustulosten avulla on mahdollista ymmärtää ihmiskehon puolustusmekanismeja molekyylitasolla entistä paremmin. Useat syövät, kuten rintasyöpä sekä pään ja kaulan alueen syövät, leviävät pääsääntöisesti imusuoniston avulla. 

Kesällä on hyvä nauttia lämmöstä ja valosta, mutta auringolta tulisi myös suojautua. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Pilvi Riihilä avaa videolla auringon UV-säteilyn vaikutuksia ihon terveyteen ja kertoo, miten suojautua palamiselta.

Uusi tutkimuslöytö liittyy SORLA-nimiseen proteiiniin, jonka geenivirheiden tiedetään säätelevän Alzheimerin tautia. Sen toimintaa on tutkittu aiemmin lähinnä aivoissa, mutta nyt toimintaa selvitettiin syöpäsoluissa. Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johtama tutkimusryhmä havaitsi, että SORLA-proteiini ilmeni voimakkaasti nk. HER2-positiivisissa syövissä, ja sen estäminen soluissa esti myös näiden syöpätyyppien kasvun.

Verinäytteestä eristetyn kasvain-DNA:n avulla voidaan löytää vaihtoehtoinen hoito niille potilaille, joiden munasarjasyöpä on muuttunut vastustuskykyiseksi solunsalpaajille.

FM Marie Nyman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan soluväliaineen keskeisen sidekudosmolekyylin dekoriinin ilmentymistä ja merkitystä ihmisen epiteeliperäisissä syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että virtsarakon syövän, paksusuolisyövän tai ulkosynnyttimien syöpien syöpäsolut eivät ilmentäneet dekoriinia. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että dekoriiniin perustuvalla geeniterapialla on mahdollista ehkäistä tutkittuja syöpiä edustavien solujen pahanlaatuista käyttäytymistä soluviljelyolosuhteissa.

Aiemmasta käsityksestä poiketen valkosolut tulevat pernaan pääsääntöisesti punaisen aineen verisuonten kautta. Tutkimustulokset muuttavat perinpohjaisesti käsitystämme elimistölle olennaisia vasta-aineita tuottavasta pernasta.

Turun yliopiston tutkijoiden kehittämä immunoterapeuttinen vasta-ainehoito uudelleenkouluttaa immuunipuolustusta vaimentavia makrofageja ja herättää syövän laiskistuttamat tappaja-T-solut tuhoamaan syöpää. Vasta-ainehoito esti useiden syöpien kasvua koe-eläinmalleissa. Hoito on edennyt ensimmäisiin potilastutkimuksiin.