Monikansallinen tutkimusryhmä on selvittänyt soluliikkeen mekanismeja sekä kudoksen jäykkyyden vaikutusta solujen sijaintiin ja liikkeisiin. Tutkimus antaa lisätietoa esimerkiksi syöpäsolujen leviämisestä kudoksissa ja avaa mahdollisuuksia sen estämiselle ja ohjailulle.
Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidosta keskustellaan paljon, mutta hoitokäytäntöjä ei ole kartoitettu Suomessa kattavasti. Liisa Rautakorven väitöstutkimuksessa todettiin, että aika syöpähoitojen päättymisestä kuolemaan vastasi Suomessa kansainvälisiä suosituksia. Palliatiivisen eli oireisiin keskittyvän kokonaisvaltaisen hoidon intervention saaneet syöpäpotilaat joutuivat turvautumaan erikoissairaanhoitoon viimeisen elinkuukauden aikana muita harvemmin.
Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.
Turkulaistutkijoiden tuore tutkimus viittaa uuden munasarjasyövän alatyypin olemassaoloon. Tämän alatyypin kasvaimet vaikuttavat vastaavan erityisen hyvin kliinisessä tutkimusvaiheessa olevaan syöpälääkkeeseen. Munasarjasyöpä on yksi yleisimpiä naisten syöpätyyppejä.
MD Naziha Mansurin patologian alan väitöstutkimuksessa luotiin kliiniseen käyttöön soveltuva algoritminen luokittelutapa mahasyövän eri alaryhmille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahasyöpien biologisia piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa selvisi, että T-lymfosyyttien määrä on yhteydessä intestinaalisen mahasyövän parempaan ennusteeseen.
Turun yliopistossa väittelevän LL Tiina Juntikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Hodgkinin lymfooman eri alatyyppien yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kahden reseptorin ilmaantuvuutta eri lymfoomissa. Tutkittuja reseptoreita voi olla mahdollista hyödyntää uusien tutkimus- ja hoitomuotojen kehittämisessä.
Kalle Mattila selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa melanoomapotilaiden hoitotuloksia ja munuaissyöpäpotilaiden etäpesäkkeitä ennustavia tekijöitä.
Turun ja Tampereen yliopistojen tutkijoita osallistui yhdessä muun muassa Karoliinisen instituutin sekä Radboud University Medical Centerin kanssa laajaan kansainväliseen validointitutkimukseen, jossa selvitettiin tekoälyn käyttöä eturauhassyövän diagnostisessa määrityksessä. Tutkimus osoittaa tekoälyjärjestelmien tunnistavan ja gradeeraavan eturauhassyövät eri maista peräisin olevista näyteaineistoista patologien tarkkuudella. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että tekoälyjärjestelmät soveltuvat eturauhassyövän diagnostiikan tukityökaluksi vastuullisesti käytettynä.
Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille, Turun yliopiston dosentille Pia Vihiselle ja erikoislääkäri Erika Alanteelle suurapurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Apuraha käytetään syöpäpotilaiden kudos- ja verinäytteiden analysointiin, analyysimenetelmien jatkokehitykseen ja tutkimuslääkärin ja -hoitajan palkkakuluihin.
Sigrid Juséliuksen Säätiö on myöntänyt varttuneen tutkijan rahoituksen viidelle tutkijalle. Turun yliopistosta rahoituksen sai MediCityn erikoistutkija Jianwei Li.