Asiasana: Syöpätutkimus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Palliatiivisen intervention saaneilla syöpäpotilailla vähemmän sairaalahoitojaksoja ja päivystyskäyntejä (Väitös: LL Liisa Rautakorpi, 10.6.2022, kliininen syöpätautioppi)

Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidosta keskustellaan paljon, mutta hoitokäytäntöjä ei ole kartoitettu Suomessa kattavasti. Liisa Rautakorven väitöstutkimuksessa todettiin, että aika syöpähoitojen päättymisestä kuolemaan vastasi Suomessa kansainvälisiä suosituksia. Palliatiivisen eli oireisiin keskittyvän kokonaisvaltaisen hoidon intervention saaneet syöpäpotilaat joutuivat turvautumaan erikoissairaanhoitoon viimeisen elinkuukauden aikana muita harvemmin.

Lasten ja nuorten ihomelanooman esiintyvyys nelinkertaistui vuosina 1990-2014 (Väitös: LL, MSc Emma Rousi, 3.6.2022, kirurgia)

Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.

Tutkimuksessa laadittiin uusi tapa luokitella mahasyöpiä (Väitös: MD Naziha Mansuri, 25.3.2022, patologia)

MD Naziha Mansurin patologian alan väitöstutkimuksessa luotiin kliiniseen käyttöön soveltuva algoritminen luokittelutapa mahasyövän eri alaryhmille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahasyöpien biologisia piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa selvisi, että T-lymfosyyttien määrä on yhteydessä intestinaalisen mahasyövän parempaan ennusteeseen.

Tutkimuksessa selvitettiin Hodgkinin lymfooman kehitystä Suomessa ja tunnistettiin kaksi uutta kohdemolekyyliä lymfoomien hoitomuotojen kehittämiseen (Väitös: LL Tiina Juntikka, 18.2.2022, kliininen syöpätautioppi)

Turun yliopistossa väittelevän LL Tiina Juntikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Hodgkinin lymfooman eri alatyyppien yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kahden reseptorin ilmaantuvuutta eri lymfoomissa. Tutkittuja reseptoreita voi olla mahdollista hyödyntää uusien tutkimus- ja hoitomuotojen kehittämisessä.

Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa tekoälyn diagnosoivan eturauhassyöpiä tarkasti

13.01.2022

Turun ja Tampereen yliopistojen tutkijoita osallistui yhdessä muun muassa Karoliinisen instituutin sekä Radboud University Medical Centerin kanssa laajaan kansainväliseen validointitutkimukseen, jossa selvitettiin tekoälyn käyttöä eturauhassyövän diagnostisessa määrityksessä. Tutkimus osoittaa tekoälyjärjestelmien tunnistavan ja gradeeraavan eturauhassyövät eri maista peräisin olevista näyteaineistoista patologien tarkkuudella. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että tekoälyjärjestelmät soveltuvat eturauhassyövän diagnostiikan tukityökaluksi vastuullisesti käytettynä.

Läntiselle Syöpäkeskukselle 672 000 euron apuraha syövän molekulaarisen analytiikan sekä yksilöllisen hoidon kehittämiseen

22.12.2021

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille, Turun yliopiston dosentille Pia Vihiselle ja erikoislääkäri Erika Alanteelle suurapurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Apuraha käytetään syöpäpotilaiden kudos- ja verinäytteiden analysointiin, analyysimenetelmien jatkokehitykseen ja tutkimuslääkärin ja -hoitajan palkkakuluihin.