muisnaispuvun viitta

Ravattulan muinaispuku julkaistaan

14.09.2021

Ravattulan puku paljastetaan tiedotusvälineille keskiviikkona 15.9. klo 12 Turussa Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla. Ravattulan puku perustuu vuonna 2016 Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä tehtyyn hautalöytöön. Yleisö voi tutustua uuteen muinaispukuun Tryskimakasiinilla Esihistoria esille -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 19.9. klo 13-16. Molempina päivinä esitellään myös puvun valmistuksessa käytettyjä käsityötekniikoita.

Arkeologi Juha Ruohosen johtamilla Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksilla löydettiin Suomen vanhimman tunnetun kirkon perustus. Samassa yhteydessä löytyneessä naisenhaudassa oli säilynyt harvinaisen paljon tekstiilinjäänteitä vainajan vaatetuksesta. Hauta ajoittuu 1200-luvun alkuun, rautakauden ja keskiajan taitteeseen.

Haudan löytötaso nostettiin talteen suurina maapaakkuina, jotka arkeologi Jaana Riikonen tutki Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa. Tunnistetuissa vaatekappaleissa on myös sellaisia, joita ei ole koskaan aikaisemmin tavattu suomalaisista hautatekstiileistä, mikä antoi kimmokkeen tehdä löytöön perustuva pukuennallistus.

Hanke alkoi syksyllä 2018, mutta puvun valmistuminen on lykkääntynyt rahoitusvaikeuksien ja koronapandemian vuoksi. Lisäaika antoi kuitenkin mahdollisuuden valmistaa puvusta prototyypin lisäksi toinen ja kolmaskin versio ja samalla tarkentaa puvun yksityiskohtia. Kaikki kolme pukuversiota ovat nyt esillä.

Ravattulan puvun prototyyppi valmistui tekstiili- ja muinaistekniikan artesaani Sue Salmisen johdolla, ja sen tekemiseen osallistui vapaaehtoistyönä useita käsityöalan ammattilaisia, harrastajia ja muinaistekniikan opiskelijoita. Prototyypin mekon valmistanut tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila on pääosin valmistanut kaksi muuta pukua. Suomen muinaistutkimuksen tuki ry on osallistunut hankkeen materiaalikustannuksiin, mutta puvut valmistuivat lahjoittajien rahallisen tuen ja talkootyön ansiosta. 

Muinaispuku
Ravattulan muinaispukuun kuuluu pellavapaita, punakeltainen tai luonnonvärinen villamekko, punaiset kangassukat, sininen villaesiliina ja viitta. Päähän puetaan pellava- tai villaliina ja ohimokoristeet, joita voi pitää myös sellaisenaan.

Ravattulan puku on kymmenes suomalainen muinaispuku. Muista muinaispuvuista se erottuu etenkin kahdessa asiassa. Sen peruselementti on yksimittainen villamekko ja pukuun kuuluvat punaiset kangassukat, jotka näkyvät pohjemittaisen mekon helman alta. Nämä vaatekappaleet edustavat keskiajan eurooppalaista muotivaikutusta. Sininen pronssispiraalein koristeltu esiliina ja viitta puolestaan ovat lounaissuomalaista rautakauden perinteen jatkumoa. Asukokonaisuutta täydentävät pellavapaita, pääliina ja ohimokoristeet. Haudasta löytyi myös pieni hopeasolki, jolla voidaan kiinnittää paita tai pääliina.  

Kuitututkimusten perusteella nykyinen ahvenanmaanlampaan villa on lähimpänä hautalöydön tekstiilien villaa. Tämän vuoksi puvun prototyyppi on valmistettu ahvenanmaanlampaan villasta, jota kehräytettiin erikoiserä virolaisessa pikkukehräämössä. Kahteen muuhun pukuun käytetyistä langoista osa on suomenlampaan ja osa ahvenanmaanlampaan villaa, ja langat on kehrätty Pirtin Kehräämössä Mikkelissä. Tavoitteena on, että kehräämö valmistaisi näitä lankoja jatkossakin ja niitä voisi käyttää myös muiden muinaispukujen valmistamiseen.

Ravattulan muinaispuvun lisäksi julkistetaan pukua kuvaava korttisarja ja postimerkkejä sekä 20-sivuinen ruotsinkielinen vihkonen Ravattuladräkten. Gravfynd som grund för en forndräkt. Pukuhaudasta kertovaa julkaisua on ollut jo aiemmin saatavilla suomeksi ja englanniksi. Ravattulan puvun valmistamisesta on tekeillä ohjekirja, joka julkaistaan loppuvuodesta 2021.

Lisätietoja:

Jaana Riikonen, jaana.riikonen@kaioksanen.fi  p.044 533 8181

Helena Honka-Hallila, anheho@saunalahti.fi  p.050 354 9537

Juha Ruohonen, jukaru@utu.fi  p.050 449 5231

 

Luotu 14.09.2021 | Muokattu 15.09.2021