Asiasana: Arkeologia ja Suomen historia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimukset paljastivat uutta tietoa 1100- ja 1200-lukujen haudoista – Ravattulan Ristimäellä arkkuja pehmustettiin karhuntaljoin ja höyhenpeittein

20.05.2021

Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä sijaitsevan Suomen tähän asti vanhimman tunnetun kirkon ympäristöön on haudattu noin 400 vainajaa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimuksissa vuosina 2010–2016 kaivettiin kaikkiaan 61 ruumishautaa. Tuoreet laboratoriotutkimukset ovat paljastaneet haudoista arkeologisesti merkittäviä jäänteitä, jotka täydentävät kuvaa rautakauden ja keskiajan taitteen hautausrituaaleista Varsinais-Suomessa. 

Seurapiiritutkimus avasi uusia ikkunoita 1800-luvun Turun ja Suomen historiaan (Väitös: FM Topi Artukka, 8.5.2021, Suomen historia)

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.

Väittelijä tutki opiskelijoiden esiaviollisia suhteita 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa (Väitös: FM Mari Välimäki, 17.4.2021, Suomen historia)

Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Juhlaseminaari Akateeminen suomi satavuotiaassa Turun yliopistossa

Aika

24.11.2020 klo 17.00 - 20.00
Seminaarissa kuullaan seuraavat esitelmät:Professori emerita Kaisa Häkkinen: Suomen kieli Turun Suomalaisessa YliopistossaProfessori Kirsi Vainio-Korhonen: Milloin Suomi sai historian?Apulaisprofessori Ilmari Ivaska: Mikä erottaa ja mikä yhdistää tieteellisiä tekstejä toisistaan: Akateeminen suomi...

Tulenkantajien historia oli 1920-luvun kirjallista liikettä laajempi (Väitös: FM Matti Mieskonen, 16.5.2020, Suomen historia)

Kirjallisuushistorian vakiintunut käsitys tulenkantajista 1920-luvulla vaikuttaneena kirjailijaryhmänä on rajannut ulkopuolelleen 1930-luvun tulenkantajien historian. Rajauksen taustalla on havaittavissa tiede- ja kulttuuripoliittisia syitä. Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen avaa laajempia kirjallisia, kulttuurisia ja poliittisia kehityskulkuja 1920-luvulta aina 1980-luvulle.