Asiasana: arkeologia ja Suomen historia

Karjalaisten kotinsa sodan vuoksi menettäneiden asuttaminen oli mittava kansallinen projekti, jossa ei vältytty ristiriidoilta. Erityisesti siirtoväen asuttaminen ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin aiheutti aikanaan paljon poliittista keskustelua. Syntyi sitkeästi elävä myytti, jonka mukaan nämä alueet vapautettiin kokonaan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Nyt julkaistu VTT Olli Kleemolan ja FM Riku Kauhasen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teos kumoaa tämän myytin uusien lähteiden avulla.

Salon Perttelistä, keskiaikaisen kivikirkon läheisyydestä, on löytynyt laaja, aiemmin tuntematon ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. Kalmisto tuli esille maalämpöputkikaivannosta löytyneen miekan löytöpaikan arkeologisessa tarkastuksessa. Kyseessä on ensimmäinen rautakauden loppuun ajoittuva varma ruumiskalmistohavainto Salon- eli Uskelanjokilaaksosta.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.

Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Kaarinaan Ravattulan Ristimäelle Suomen vanhimman tunnetun kirkon alueelle 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa haudattujen vainajien alkuperää ja muuttoliikettä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla hammaskiilteeseen varastoitunutta strontiumia. Strontiumanalyysi kertoo, että liikkuvuus oli Aurajokilaaksossa varhaiskeskiajalla vähäistä ja puoliso löydettiin tavallisesti läheltä kotiseutua.

Ravattulan puku paljastetaan tiedotusvälineille keskiviikkona 15.9. klo 12 Turussa Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla. Ravattulan puku perustuu vuonna 2016 Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä tehtyyn hautalöytöön. Yleisö voi tutustua uuteen muinaispukuun Tryskimakasiinilla Esihistoria esille -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 19.9. klo 13-16. Molempina päivinä esitellään myös puvun valmistuksessa käytettyjä käsityötekniikoita.

Yli 50 vuotta sitten löydetyn Hattulan Suontaan Vesitorninmäen miekkahaudan tuore uudelleenanalyysi kyseenalaistaa perinteiset käsitykset sukupuolten rooleista rautakauden ja varhaiskeskiajan yhteisöissä ja kertoo ei-binäärisen sukupuolen ilmaisusta aikakaudella. Hauta toimii myös osoituksena siitä, kuinka tällaiset henkilöt ovat voineet olla arvostettuja ja kunnioitettuja yksilöitä yhteisöissään.

Humppilan Järvensuon arkeologisissa kaivauksissa löytyi poikkeuksellinen kivikautinen taide-esine. Ainoa lajissaan oleva veistos laajentaa käsitystämme pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteesta ja rituaaleista.

Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä sijaitsevan Suomen tähän asti vanhimman tunnetun kirkon ympäristöön on haudattu noin 400 vainajaa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimuksissa vuosina 2010–2016 kaivettiin kaikkiaan 61 ruumishautaa. Tuoreet laboratoriotutkimukset ovat paljastaneet haudoista arkeologisesti merkittäviä jäänteitä, jotka täydentävät kuvaa rautakauden ja keskiajan taitteen hautausrituaaleista Varsinais-Suomessa. 

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.