Asiasana: Arkeologia ja Suomen historia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Elämän saari -hanke pureutui ihmisen luontosuhteeseen luontokadon uhkaamalla Saaristomerellä

19.05.2022

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.

Glossa ry:n Valoisa keskiaika -kunniamaininta Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkaselle

16.03.2022

Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.

Hampaiden strontiumpitoisuudet kertovat yksilöiden liikkuvuudesta menneisyydessä

23.02.2022

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Kaarinaan Ravattulan Ristimäelle Suomen vanhimman tunnetun kirkon alueelle 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa haudattujen vainajien alkuperää ja muuttoliikettä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla hammaskiilteeseen varastoitunutta strontiumia. Strontiumanalyysi kertoo, että liikkuvuus oli Aurajokilaaksossa varhaiskeskiajalla vähäistä ja puoliso löydettiin tavallisesti läheltä kotiseutua.

Ravattulan muinaispuku julkaistaan

14.09.2021

Ravattulan puku paljastetaan tiedotusvälineille keskiviikkona 15.9. klo 12 Turussa Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla. Ravattulan puku perustuu vuonna 2016 Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä tehtyyn hautalöytöön. Yleisö voi tutustua uuteen muinaispukuun Tryskimakasiinilla Esihistoria esille -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 19.9. klo 13-16. Molempina päivinä esitellään myös puvun valmistuksessa käytettyjä käsityötekniikoita.

Hattulan Suontaan miekkahauta kertoo varhaiskeskiajan sukupuoliroolien joustavuudesta

29.07.2021

Yli 50 vuotta sitten löydetyn Hattulan Suontaan Vesitorninmäen miekkahaudan tuore uudelleenanalyysi kyseenalaistaa perinteiset käsitykset sukupuolten rooleista rautakauden ja varhaiskeskiajan yhteisöissä ja kertoo ei-binäärisen sukupuolen ilmaisusta aikakaudella. Hauta toimii myös osoituksena siitä, kuinka tällaiset henkilöt ovat voineet olla arvostettuja ja kunnioitettuja yksilöitä yhteisöissään.

Tutkimukset paljastivat uutta tietoa 1100- ja 1200-lukujen haudoista – Ravattulan Ristimäellä arkkuja pehmustettiin karhuntaljoin ja höyhenpeittein

20.05.2021

Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä sijaitsevan Suomen tähän asti vanhimman tunnetun kirkon ympäristöön on haudattu noin 400 vainajaa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimuksissa vuosina 2010–2016 kaivettiin kaikkiaan 61 ruumishautaa. Tuoreet laboratoriotutkimukset ovat paljastaneet haudoista arkeologisesti merkittäviä jäänteitä, jotka täydentävät kuvaa rautakauden ja keskiajan taitteen hautausrituaaleista Varsinais-Suomessa. 

Seurapiiritutkimus avasi uusia ikkunoita 1800-luvun Turun ja Suomen historiaan (Väitös: FM Topi Artukka, 8.5.2021, Suomen historia)

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.

Väittelijä tutki opiskelijoiden esiaviollisia suhteita 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa (Väitös: FM Mari Välimäki, 17.4.2021, Suomen historia)

Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.