Turun yliopiston johtama Human Diversity -tutkimuskonsortio tutkii ihmisen monimuotoisuutta kielen, genetiikan, kulttuurin ja terveyden näkökulmista. Monitieteiseen hankekokonaisuuteen haetaan nyt kolmea ainutlaatuista apulaisprofessorin tehtävää. Haettavana on evolutiivisen kielentutkimuksen, arkeogenomiikan sekä terveyden evoluution apulaisprofessorin tehtävät. Haku päättyy 13.3.2024.
Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Lummaa sai rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan, miten yhteiskunnan suuret muutokset viimeisen 300 vuoden aikana ovat vaikuttaneet ihmisten sukulaisverkostoihin ja niiden kautta heidän menestymiseensä 1700–1900-lukujen Suomessa. Lummaa tarkastelee samoja kysymyksiä myös aasiannorsuilla, joiden populaatiot ovat kutistuneet dramaattisesti 50 vuodessa ihmisten toimien johdosta.
Rahoituksella tuetaan monitieteistä tutkimusta yliopiston kolmella profiloitumisalueella, joissa tutkitaan immuunivälitteisiä sairauksia, ihmisen monimuotoisuuden kehittymistä, sekä kestäviä uusia materiaaleja.
Suomen Akatemian rahoittama Uralilainen kolmio -hanke järjesti tänä syksynä uuden kansainvälisen Erasmus+-ohjelmaan kuuluvan monitieteisen kurssin ”Interdisciplinary human past and quantitative Uralistics”, jolla eri alojen opiskelijat pääsivät oppimaan eri tieteenalojen menetelmiä ja testaamaan niitä käytännössä. Kurssilla käsiteltiin luonnonympäristön vaikutusta ihmispopulaatioihin ja uralilaisten kielten puhuma-alueen kielellistä, geneettistä ja kulttuurista evoluutiota.
Lääketieteen tuoreella Nobelilla palkittu Svante Pääbo tutkii ihmislajin evoluutiota muinais-DNA:n avulla. Kyseinen tutkimusala on myös yksi Turun yliopiston keskeisistä uusista painopisteistä.
Ihmisten onnistunut muuttoliike ja uusille alueille asettuminen ei riipu luonnonympäristöstä, vaan sen sijaan uuden alueen kielellisestä samankaltaisuudesta. Myös koulutus ja avioituminen uuden alueen väestön kanssa lisäävät todennäköisyyttä jäädä.
Yli 50 vuotta sitten löydetyn Hattulan Suontaan Vesitorninmäen miekkahaudan tuore uudelleenanalyysi kyseenalaistaa perinteiset käsitykset sukupuolten rooleista rautakauden ja varhaiskeskiajan yhteisöissä ja kertoo ei-binäärisen sukupuolen ilmaisusta aikakaudella. Hauta toimii myös osoituksena siitä, kuinka tällaiset henkilöt ovat voineet olla arvostettuja ja kunnioitettuja yksilöitä yhteisöissään.
Uusi muinaisgeneettinen tutkimus antaa näyttöä syfiliksen eli kupan leviämisestä Pohjois-Euroopassa keskiajan lopulla. Tulokset haastavat aiemmin vallalla ollutta käsitystä siitä, että Kolumbus miehistöineen toi sairauden mukanaan Amerikan löytöretkiltään 1400-luvun lopussa ja aiheutti pian levinneen katastrofaalisen epidemian Euroopassa.
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.