Monitieteisen kurssin osallistujia Arcanumin Luoma-tilassa.

Monitieteisellä kurssilla kielitieteen, arkeologian ja genetiikan opiskelijat pääsivät käyttämään paikkatietomenetelmiä ja R-ohjelmointia

30.11.2022

Suomen Akatemian rahoittama Uralilainen kolmio -hanke järjesti tänä syksynä uuden kansainvälisen Erasmus+-ohjelmaan kuuluvan monitieteisen kurssin ”Interdisciplinary human past and quantitative Uralistics”, jolla eri alojen opiskelijat pääsivät oppimaan eri tieteenalojen menetelmiä ja testaamaan niitä käytännössä. Kurssilla käsiteltiin luonnonympäristön vaikutusta ihmispopulaatioihin ja uralilaisten kielten puhuma-alueen kielellistä, geneettistä ja kulttuurista evoluutiota.

Interdisciplinary human past and quantitative Uralistics -kurssin osallistujat

URKO-hanke eli Uralilainen kolmio kuuluu Suomen Akatemian rahoittamiin, digitaalisia ihmistieteitä edistäviin hankkeisiin. Hankkeessa tutkitaan uralilaisten kielten puhujien kielellistä, geneettistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Kurssin järjestäjistä suurin osa on monitieteisestä BEDLAN-hankkeesta, jossa tutkitaan kielen muutoksia ja kielievoluutiota.

Kurssi järjestettiin Erasmus+-ohjelman BIP-kurssina (Blended Intensive Programme), jossa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen.

Kurssi alkoi marraskuun alussa etäopetusjaksolla. Lähiopetusjaksolla 21.–25.11. opiskelijat kokoontuivat yhteen ja pääsivät tekemään muun muassa kurssitöitä Turun yliopistolla. Aamupäivisin pidettiin luentoja ja iltapäivisin tietokoneharjoituksia. Lisäksi perjantaina kuultiin eri monitieteisten hankkeiden esittelyjä.

Esitellyistä tutkimuskokonaisuuksista Human Diversity – Ihmisen monimuotoisuus - on yksi Turun yliopiston profilaatioalueista. Profilaatioalue muodostuu luonnontieteiden, humanististen ja teknisten tieteiden ja lääketieteen alan tutkijoista, ja siinä tutkitaan ihmisen kontaktiverkostojen vaikutusta muinaisiin ja nykyisiin kulttuureihin ja kielenkäyttöön, geeneihin, tautitaakkaan sekä yksilöiden evolutiiviseen menestykseen.

- Kurssin kantava idea on se, että tehdään yhdessä töitä. Hanke-esittelyt osoittavat, että asioita voidaan tehdä eri tieteenaloja yhdistävässä porukassa ja se kannattaakin, kollegiumtutkija Outi Vesakoski toteaa.

Iltapäivisin opiskelijat pääsivät harjoittelemaan paikkatietomenetelmiä ja R-ohjelmointikielen käyttöä. Kurssin lopuksi opiskelijat tekivät harjoitustyön jonkin kielialueen monitieteisestä menneisyydestä opittuja menetelmiä hyödyntäen.

- Olemme antaneet teoriaa ja työkalupakin, ja kurssityössä opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja soveltamaan sitä, projektikoordinaattori ja postdoc-tutkija Jenni Santaharju kertoo.

- Kurssityössä opiskelijat pääsivät tekemään monitieteellisen katsauksen johonkin alueeseen, Vesakoski sanoo.

Monitieteisellä kurssilla opiskelijat sukelsivat uudenlaiseen ajattelutapaan.

- Toivoisin, että opiskelijoilla laskisi kynnys laskennallisten menetelmien hyödyntämiseen. Kurssi mahdollisti hyvin oman osaamisen kartuttamisen – on aika hienoa, että on nuoria kielitieteilijöitä, jotka osaavat ja haluavat hyödyntää paikkatietomenetelmiä, Vesakoski sanoo.

- Ylipäätään haluaisimme, että kynnys monitieteiseen yhteistyöhön laskee. Tämä on ollut erinomainen tilaisuus kannustaa opiskelijoita tekemään monitieteistä tutkimusta ja yhteistyötä, Santaharju toteaa.

Kurssille osallistui arkeologian, genetiikan ja kielitieteen opiskelijoita Saksasta, Unkarista, Virosta, Latviasta sekä Suomesta.

- Tämä on ollut hieno tilaisuus, kun olemme saaneet kansainvälisiä opiskelijoita tänne. Tämä on ollut mukava ja intensiivinen kansainvälinen kokoontuminen, Santaharju kuvailee.

 

Ainoliina Leskelä

Luotu 30.11.2022 | Muokattu 30.11.2022