Tohtorinhattu jossa filosofiantohtorin lyyra.

Väittelijä tutki opiskelijoiden esiaviollisia suhteita 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa (Väitös: FM Mari Välimäki, 17.4.2021, Suomen historia)

Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Välimäki tarkasteli Suomen historian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan opiskelijoiden sekä heidän kanssaan seurustelleiden nuorten naisten esiaviollisten suhteiden käsittelyä Uppsalan yliopiston ja Turun kuninkaallisen akatemian konsistoreissa sekä Turussa kaupungin tuomioistuimissa.

– Uuden ajan alun opiskelijakaupunkien elämä oli monessa mielessä samanlaista kuin nykyään. Nuoret kohtasivat ja solmivat erilaisia suhteita, joista toiset olivat vakavampia ja toiset hetken huumassa tapahtuneita lyhyitä kohtaamisia, Välimäki kertoo.

Siveysrikoksiin liittyvä lainsäädäntö kiristyi 1600-luvun Ruotsissa ja esiaviollinen seksuaalinen kanssakäyminen oli lailla kielletty. Kansan parissa pitkäaikaiset intiimit esiaviolliset suhteet kuitenkin hyväksyttiin. 

– Kun lapsi ilmoitti tulostaan, tuli selvittää, ketkä olivat vastuussa lapsen elatuksesta. Tästä syystä meidän on mahdollista tutkia uuden ajan alun esiaviollisia suhteita, Välimäki toteaa.

Naisilla oli oikeus vaatia korvausta rikotusta lupauksesta, miesten odotettiin kantavan vastuunsa

Naisten aseman on nähty heikentyneen siveysrikoksiin liittyneiden oikeuskäytäntöjen muutosten myötä 1600-luvun lopulla. Välimäen tutkimus osoitti, että muutokset antoivat naiselle kuitenkin myös oikeudellista toimijuutta.

– Naisilla oli avioliittolupauksen rikkomiseen liittyvissä tapauksissa lainsäädännön tuoma oikeus haastaa mies oikeuteen ja vaatia häneltä korvausta rikotusta lupauksesta. Tosin lupauksen rikkomisen osoittaminen oli hankalaa. Lupauksen rikkomisen ennakointi vaatikin naiselta seurustelusuhteen aikana oikeudellista tietotaitoa, Välimäki korostaa.

Miesten oletettiin hillitsevän seksuaaliset halunsa ja toisaalta kantavan vastuunsa, jos olivat antautuneet esiaviolliseen suhteeseen. Kunniallinen mies oli sanansa mittainen.

– Nuorilta miehiltä odotettiin kuuliaisuutta vanhempiaan sekä muita auktoriteetteja kuten yliopiston professoreita kohtaan. Heidän tuli osoittaa katumusta ja ymmärryksensä siitä, että olivat rikkoneet normeja. Näin he pystyivät vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon, sillä katumus tai sen puute vaikuttivat esimerkiksi opiskelijoiden erotusrangaistuksen kovuuteen, Välimäki kertoo.

Yliopistoissa miehet ohjattiin moraalisen elämän polulle

Uuden ajan alussa yliopistoilla oli oma, yliopistokaupunkien tuomioistuimista erillinen oikeus tutkia ja tuomita tuomiovaltansa piiriin kuuluneet henkilöt kuten opiskelijat. Välimäen tutkimus osoitti, että konsistorit tuomitsivat esiaviollisiin suhteisiin liittyneet rikokset samalla tavalla kuin muut ruotsalaiset tuomioistuimet. 

– Opiskelijat eivät saaneet erityiskohtelua, vaan lain määräämien rangaistusten lisäksi heidät erotettiin kurinpidollisena toimena yliopistosta määräajaksi, Välimäki kertoo.

– Yliopistojen tehtävänä ei ollut ainoastaan kouluttaa, sen tuli myös opettaa miehiä elämään moraalisesti oikein, Välimäki summaa.

Välimäki sovelsi tutkimuksessaan moninäkökulmaista otetta tarkastellessaan naisten, miesten ja instituutioiden toimijuutta vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tutkimusote toi esiin, kuinka uuden ajan alussa useat tekijät – ikä, elämänvaihe, sääty ja sukupuoli – määrittelivät sekä naisten että miestenkin toimijuutta. 

***

FM Mari Välimäki esittää väitöskirjansa Rikotut lupaukset. Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 17.4.2021 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Sari Katajala-Peltomaa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.

> Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.

> Väittelijän kuva

> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Väittelijän yhteystiedot: marivaz@utu.fi

Luotu 08.04.2021 | Muokattu 08.04.2021