Asiasana: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kuoleman tarkastelu tuo uusia näkökulmia sateenkaari-ihmisten elämään ja läheissuhteisiin (Väitös: Varpu Alasuutari, 5.6.2020, sukupuolentutkimus)

YTM Varpu Alasuutari tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuolemaa ja läheisen menetystä osana sateenkaariväestön eli esimerkiksi homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten elämää Suomessa. Tutkimuksen mukaan virallisen perheen ja kirkkoinstituution keskeinen rooli kuoleman yhteydessä voi aiheuttaa haasteita sateenkaari-ihmisille.

Tulenkantajien historia oli 1920-luvun kirjallista liikettä laajempi (Väitös: FM Matti Mieskonen, 16.5.2020, Suomen historia)

Kirjallisuushistorian vakiintunut käsitys tulenkantajista 1920-luvulla vaikuttaneena kirjailijaryhmänä on rajannut ulkopuolelleen 1930-luvun tulenkantajien historian. Rajauksen taustalla on havaittavissa tiede- ja kulttuuripoliittisia syitä. Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen avaa laajempia kirjallisia, kulttuurisia ja poliittisia kehityskulkuja 1920-luvulta aina 1980-luvulle.  

Talonpojat tavoittelivat isojaossa maankäytön muutoksia mutta työn muuttumattomuutta (Väitös: FM Kirsi Laine, 8.5.2020, Suomen historia)

Lounaissuomalaiset talonpojat olivat valmiita huomattaviin maankäytön muutoksiin isojaossa Ruotsin ajan lopulla. Muutoksia pidettiin tervetulleina, jos ne eivät uhanneet tilan taloudellista toimeentuloa tai muuttaneet maataloustyötä. Tämä selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta FM Kirsi Laineen Suomen historian väitöstutkimuksesta.

Primitiivisen käsite avaimena 1920-luvun taidekirjoittamiseen, taidehistorian historiaan ja taiteenkeräilyyn (Väitös: FM Antonella Perna, 14.2.2020, taidehistoria)

Antonella Perna avaa uusia puolia 1920-luvun taidekirjoittamisesta, taidehistorian historiasta ja taiteen keräilystä primitiivisyyden käsitteeseen pureutumalla. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja käsittelee italialaista taidehistorioitsija Lionello Venturia (1885–1961) ja hänen yhteyksiään kansainväliseen oppineiden, antikvaaristen tutkijoiden ja keräilijöiden verkostoon. 

Nykyrunous kommentoi yhteiskuntaa kansanrunoperinteen aineksien avulla (Väitös FM Lena Gottelier, 31.1.2020, kotimainen kirjallisuus)

Suomenkielisen runouden pitkään jatkunutta modernistista perintöä vasten ja vastaan on 1990-luvun puolivälistä alkaen tapahtunut suuri muutos, joka on synnyttänyt uudenlaista, monimuotoista runoutta. Yhtenä osana tätä muutosta ovat teokset, jotka tietoisesti ja näkyvästi ottavat ilmaisuunsa mukaan perinneaineksia kansanrunoista ja tekevät intertekstuaalisia, toisinaan ironisia kytköksiä niihin.

Päiväkirjan kirjoittaminen auttoi nuoria juutalaisnaisia selviytymään vainon ja sodan keskellä (Väitös: FM Anna-Leena Perämäki, 1.2.2020, kulttuurihistoria)

Anna-Leena Perämäen kulttuurihistorian väitöskirja ”Kirjoitettu vaino. Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa” tarkastelee juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikana viiden nuoren juutalaisnaisen päiväkirjatekstien kautta. Tutkimus osoittaa, että päiväkirjan kirjoittaminen oli tärkeä henkinen selviytymiskeino vainojen ja sodan keskellä. Turun yliopistossa väittelevän Perämäen mukaan päiväkirja-aineisto nostaa tuoreella tavalla esiin juutalaisvainot kokeneiden nuorten oman äänen. 

Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla. Väittelijä selvitti susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa (Väitös: FM Heta Lähdesmäki, 18.1.2020, kulttuurihistoria)

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia. Tuolloin syntyi useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. Turun yliopistossa väittelevä Heta Lähdesmäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Tutkimus osoittaa mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta.

Ammattiylpeys ja yhteishenki ovat laivanrakentajien voimavaroja (Väitös: FM Mikko Aho, 13.12.2019, kulttuuriperinnön tutkimus)

Raumalaiset laivanrakentajat tuntevat suurta ylpeyttä ammattitaidostaan ja rakentamistaan laivoista, joita pitävät yhteisinä saavutuksinaan. Se lujittaa heidän voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Tämän osoittaa Mikko Aho Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, joka perustuu laivanrakentajien itse tuottamaan muistitietoaineistoon. Väitöstutkimus arvioi myös yhteisöjen sekä museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden yhteistyön mahdollisuuksia kulttuuriperintöprosesseissa.