Asiasana: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Portugalin keskiajan aatelisto perusteli etuoikeutensa Islamin vastaisten sotien muistoilla ja perusti identiteettinsä niille (Väitös: FM Tiago Queimada e Silva, 25.11.2022, yleinen historia)

Konflikteja käydään paitsi fyysisesti, myös symbolisesti. FM Tiago Queimada e Silva perehtyi yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan portugalilaisen aateliston kirjoittamiin historiallisiin teoksiin. Tutkimus osoitti, että 1300-luvun lopun ja 1400-luvun Portugalissa yläluokka perusteli etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaansa muistoilla muslimeja vastaan käydyistä sodista.

Lama näkyi 1990-luvun komediaviihteessä Suomessa (Väitös: FM Noora Kallioniemi, 19.11.2022, kulttuurihistoria)

1990-luvun lama-aika sai Suomessa aikaan keskustelua, jossa työttömiä pidettiin syypäinä omaan työttömyyteensä. Vastaiskun tälle tarjosivat suomalaisen lama-ajan komediaviihteen joutilaat miehet, Pekot ja Uunot, jotka olivat oman elämänsä aktiivisia ja pidettyjä toimijoita. FM Noora Kallioniemi perehtyi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan näihin joutilaisiin miehiin. Tutkimus osoittaa, että viihteellä on merkitystä yhteiskunnallisissa kriiseissä ja se antaa katsojille välineitä käsitellä ajankohtaisia ilmiöitä.

Merimiehetkö erimiehiä? Väitöstutkimus tuo näkymättömät merimiehet merenkulun historian tutkimukseen (Väitös: FM Ulla Kallberg, 12.11.2022, etnologia)

Merimiehen minuus on kokovartaloperformanssi. FM Ulla Kallberg selvitti etnologian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä merimiehillä oli merimiehenä olemisesta ja siitä, miten he kokivat oman minuutensa ja ymmärsivät paikkansa ja asemansa rahtia kuljettaneiden höyrylaivojen työyhteisöissä vuosina 1910–1955. Tutkimuksessa minuus paljastui dynaamiseksi käsitteeksi. Se eletään ja koetaan ja nuo kokemukset ovat usein raskaita ja raastavia.

Valaanpyyntialuksilla eli onnellisia naisia – kapteenien vaimot merimatkoilla 1800-luvulla (Väitös: Emilia Syväsalmi, 28.10.2022, yleinen historia)

Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.

Kuvaukset 1800-luvun Uudesta-Seelannista osoittavat tiedon tuottamisen olleen luovaa ja ristiriitaista (Väitös: FM Mikko Myllyntausta, 7.10.2022, yleinen historia)

Samoihin lähteisiin viittaamalla voidaan väittää täysin erilaisia, keskenään kilpailevia asioita. Tämä selviää FM Mikko Myllyntaustan väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki tiedon välittymistä ja uuden tiedon tuottamista Britannian ja Uuden-Seelannin välillä liikkuneessa kommunikaatiossa 1800-luvulla.

Väittelijä selvitti Kimble-lautapelin avulla, miten kestävät tuotesuhteet syntyvät (Väitös: FM Lilli Sihvonen, 10.6.2022, digitaalinen kulttuuri)

Monimutkaiset tuotesuhteemme muodostuvat edelleen tavaran jatkuvasta hankinnasta ja siitä luopumisesta. Tavarat myös kuluvat ja rikkoutuvat ennenaikaisesti, jotta ostaisimme niitä aina lisää. Monien tuotteiden elinkaari onkin varsin lyhyt. Poikkeuksena tähän on uustuotanto, jossa tuotannosta joskus poistettu tuote otetaan uudelleen valmistukseen. Uustuotannossa olevia tuotteita nimitetään usein myös klassikoiksi.

Naispelaajat rikkovat pelikulttuurin sukupuolirajoja (Väitös: FM Usva Friman, 3.6.2022, digitaalinen kulttuuri)

FM Usva Friman tarkasteli digitaalisen kulttuurin alan väitöstutkimuksessaan naispelaajien pelikulttuurista toimijuutta. Tutkimus osoitti, että pelaamisen valtavirtaistumisesta ja naisten pelaamisaktiivisuuden kasvusta huolimatta naispelaajat ovat yhä sukupuolensa vuoksi marginalisoitu pelaajaryhmä, joka samanaikaisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja monipuolisesti pelikulttuuriin että tulee torjutuksi sen piiristä.

Työterveyden asiantuntijoilla oli keskeinen rooli ilmansaasteongelman uudelleenmäärittelyssä 1950–1960-luvuilla (Väitös: FM Janne Mäkiranta, 20.5.2022, yleinen historia)

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Luonto on myös kulttuuriympäristöä (Väitös: FM Ilona Hankonen, 21.1.2022, maisemantutkimus)

Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.

Bernhard Crusell oli merkittävin suomalaissyntyinen säveltäjä ennen Sibeliusta – uusi väitöstutkimus paljastaa säveltäjän monipuolisuuden (Väitös: FM Janne Palkisto, 15.1.2022, kulttuurihistoria)

Ylistetyn virtuoosin asemassa ollut suomalaissyntyinen säveltäjä Bernhard Crusell oli kiinnostunut hyväntekeväisyydestä ja auttoi Ruotsin köyhiä. Janne Palkiston Turun yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen kokonaan Crusellin elämään ja ammatilliseen toimintaan keskittyvä tutkimus.