Asiasana: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Ferrara-Firenzen kirkolliskokouksessa 1430-luvun lopulla sadat oppineet kokoontuivat viimeisen kerran neuvottelemaan idän ja lännen kirkkojen yhdistämisestä. FM Anni Hella havaitsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan, että neuvotteluissa uskonnollisten käsikirjoitusten materiaalisuudella ja humanismilla oli suuri merkitys.

FM Piia Vuorinen perehtyi Suomen historian alan väitöskirjassaan Suomessa vuosina 1919–1944 toimineen valtiollisen poliisin kommunisteihin kohdistamiin kontrollitoimiin sekä erityisesti siihen, miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti näihin toimenpiteisiin.

Siirtolaisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään paitsi mediassa myös sarjakuvissa. FM Anna Vuorinne selvitti väitöstutkimuksessaan, miten 2010-luvulla Saksassa julkaistut sarjakuvateokset kuvaavat siirtolaisten oikeuksia, niiden loukkauksia ja toteutumista.

FM Niina Koskihaara perehtyi etnologian alan väitöstutkimuksessaan 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) ja sen vaikutuksiin paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Tutkimus osoitti, että uudistus vaikutti monin tavoin paikallistason yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön.

FM Mirva Pääkkönen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kivikaudella ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.

TM Ville Mantere perehtyi väitöskirjassaan ihmisen ja hirven välisen suhteeseen Pohjois-Euroopassa esihistoriallisella ajalla. Tutkimuksen mukaan hirveä kunnioitettiin paitsi ravinnon ja raaka-aineiden resurssina, myös yksilönä.

Kuvataiteilija Ellen Thesleffin taiteessa ruumis toimi ja liikkui tavoilla, jotka eivät olleet aikakauden naisille vielä tyypillisiä. Hanna-Reetta Schreck tutki väitöskirjassaan Thesleffin näkemyksiä ruumiista ja ruumiillisuudesta 1800-luvun lopun modernin murroksen aikana.

Broilerikanoja kuvataan suomalaisessa kaunokirjallisuudessa usein ja jatkuvasti moninaistuvin tavoin. Broilereita esiintyy niin rikoskirjallisuudessa, romanttisessa viihteessä, sarjakuvissa kuin niin sanotussa taideproosassakin. FM Helinä Äären väitöstutkimuksessa selvisi, millaiset kanoja koskevat käsitykset ovat kulttuurissamme laajasti jaettuja.

Videopelit ovat nykyisin yleisiä ja suosittuja, mutta millaista on elämä pelimaailmoissa? FM Henry Korkeila perehtyi väitöstutkimuksessaan verkkomoninpelien kulttuureihin. Tutkimus osoitti, että pelimaailmoissa elämisen tapoja on yhtä monta kuin on pelaajiakin.

Nettideittailu, eli kumppanin etsintä internetin välityksellä, on nykyään yleisimpiä tapoja löytää elämänkumppani. FM Anne Holappa selvitti väitöstutkimuksessaan, millaista on nettideittailuun liittyvä kulttuurinen tieto.