Asiasana: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Primitiivisen käsite avaimena 1920-luvun taidekirjoittamiseen, taidehistorian historiaan ja taiteenkeräilyyn (Väitös: FM Antonella Perna, 14.2.2020, taidehistoria)

Antonella Perna avaa uusia puolia 1920-luvun taidekirjoittamisesta, taidehistorian historiasta ja taiteen keräilystä primitiivisyyden käsitteeseen pureutumalla. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja käsittelee italialaista taidehistorioitsija Lionello Venturia (1885–1961) ja hänen yhteyksiään kansainväliseen oppineiden, antikvaaristen tutkijoiden ja keräilijöiden verkostoon. 

Nykyrunous kommentoi yhteiskuntaa kansanrunoperinteen aineksien avulla (Väitös FM Lena Gottelier, 31.1.2020, kotimainen kirjallisuus)

Suomenkielisen runouden pitkään jatkunutta modernistista perintöä vasten ja vastaan on 1990-luvun puolivälistä alkaen tapahtunut suuri muutos, joka on synnyttänyt uudenlaista, monimuotoista runoutta. Yhtenä osana tätä muutosta ovat teokset, jotka tietoisesti ja näkyvästi ottavat ilmaisuunsa mukaan perinneaineksia kansanrunoista ja tekevät intertekstuaalisia, toisinaan ironisia kytköksiä niihin.

Päiväkirjan kirjoittaminen auttoi nuoria juutalaisnaisia selviytymään vainon ja sodan keskellä (Väitös: FM Anna-Leena Perämäki, 1.2.2020, kulttuurihistoria)

Anna-Leena Perämäen kulttuurihistorian väitöskirja ”Kirjoitettu vaino. Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa” tarkastelee juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikana viiden nuoren juutalaisnaisen päiväkirjatekstien kautta. Tutkimus osoittaa, että päiväkirjan kirjoittaminen oli tärkeä henkinen selviytymiskeino vainojen ja sodan keskellä. Turun yliopistossa väittelevän Perämäen mukaan päiväkirja-aineisto nostaa tuoreella tavalla esiin juutalaisvainot kokeneiden nuorten oman äänen. 

Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla. Väittelijä selvitti susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa (Väitös: FM Heta Lähdesmäki, 18.1.2020, kulttuurihistoria)

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia. Tuolloin syntyi useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. Turun yliopistossa väittelevä Heta Lähdesmäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Tutkimus osoittaa mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta.

Ammattiylpeys ja yhteishenki ovat laivanrakentajien voimavaroja (Väitös: FM Mikko Aho, 13.12.2019, kulttuuriperinnön tutkimus)

Raumalaiset laivanrakentajat tuntevat suurta ylpeyttä ammattitaidostaan ja rakentamistaan laivoista, joita pitävät yhteisinä saavutuksinaan. Se lujittaa heidän voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Tämän osoittaa Mikko Aho Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, joka perustuu laivanrakentajien itse tuottamaan muistitietoaineistoon. Väitöstutkimus arvioi myös yhteisöjen sekä museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden yhteistyön mahdollisuuksia kulttuuriperintöprosesseissa.

Maisemanhoitoalueilla voidaan tukea paikallista elinvoimaisuutta (Väitös: FM Matti Riihimäki, 14.12.2019, maisemantutkimus)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan maisemanhoitoalueen avulla – yhdessä maankäytön suunnittelun, asumisen ja elinkeinotoimintojen, kehitysprojektien sekä jatkuvaluonteisten toimintamallien kanssa – voidaan tukea muuttuvan ja uudelleen määriteltävän maaseudun kulttuurimaiseman valittujen ominaispiirteiden säilymistä. Matti Riihimäen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nykyisten alueiden kehittämisessä sekä uusien hoitoalueiden perustamisissa.

Turun tuomiokirkon Musta kirja avaa ikkunan arkistojen historialliseen rooliin (Väitös: FM, tradenomi (YAMK) Taina Saarenpää, 7.12.2019, Suomen historia)

Taina Saarenpää rakentaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleiskuvaa alkuperäislähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkimus osoittaa, että julkaisemista on sen erilaisista muodoista ja ajallisista eroista huolimatta tarkasteltava jatkumona. Kaikissa jatkumon vaiheissa tutkimusedellytysten parantaminen sekä lähdeaineistojen ja arkistojen avoimuus ovat olleet tärkeimpiä tavoitteita.

Suomalaisnuoret osaavat suhtautua nettipornoon mediakriittisesti (Väitös: FM Sanna Spišák, 30.11.2019, mediatutkimus)

Turun yliopistossa tarkastettavan Sanna Spišákin väitöstutkimuksen mukaan nykynuoret pystyvät erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä. Väitöskirjan mukaan kasvattajien pelko seksuaalisesti holtittomista nuorista on perusteetonta ja nuoret kokevat riskejä korostavan haittapuheen pornografiassa nähtyjä sisältöjä ongelmallisemmaksi. – Nykynuoret tekevät seksuaaliterveyttä edistävämpiä valintoja kuin aiemmat sukupolvet, Spišák arvioi.

Suomiräpissä kuuluvat myös uushenkisyys ja ateismi (Väitös: FM Inka Rantakallio, 30.11.2019, musiikkitiede)

FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan aitoja tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan.