Asiasana: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Turun tuomiokapitulin keskiaikaiset kopiokirjat hallinnon ja muistamisen välineinä (Väitös Maria Kallio-Hirvonen, 23.10.2021, Suomen historia)

FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja osoittaa, että Turun tuomiokapitulissa 1400-luvun puolivälin jälkeen laadittujen kopiokirjojen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä.

Lepotuoleja naisille, intarsiaa cocktailkaapissa, tilaa säästäviä tuoleja – tulkintoja modernista huonekalusta 1920-luvulta 1950-luvulle (Väitös: FM Maija Mäkikalli, 16.10. 2021, Kulttuurihistoria)

FM Maija Mäkikallin väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen huonekalutaiteen modernisoitumista 1920-luvulta 1950-luvulle. Murrosta tarkastellaan taitavasta puusepäntyöstään tunnetun turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan näkökulmasta. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat modernista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Tutkimus on ensimmäinen laaja esitys Carl-Johan Bomanin (1883–1969) johdolla toimineen Boman Oy:n historiasta.

FBI:n 1960-luvun vakoiluohjelman kohteena sekä mustat pantterit että ku klux klan (Väitös: FM Niko Heikkilä, 8.10.2021, kulttuurihistoria)

Vallankumouksellisen mobilisaation, valkoisen ylivallan reaktion ja liittovaltion poliisin repression muodostamat vastakkaisuudet synnyttivät ristiriitaisia merkityksiä sosiaalisesta muutoksesta. Mustat pantterit -järjestö vertasi poliisin toimintaa Ku Klux Klan -liikkeeseen ja fasismiin. Samaan aikaan FBI:n vastavakoilun näkökulmasta Mustat pantterit ja Ku Klux Klan olivat saman kolikon kaksi puolta, selviää FM Niko Heikkilän Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa.

Äitien digiarki täynnä ristiriitaisia odotuksia (Väitös: FM Suvi-Sadetta Kaarakainen, 3.9.2021, Kulttuurihistoria)

Mediateknologinen kehitys on helpottanut äitien arkea ja vahvistanut osallisuutta, mutta samalla voimistanut intensiivisen äitiyden ihannetta ja altistanut äidit laajemmalle arvostelulle. Digiarjen ristiriitaisuus voi täten kuormittaa ja heikentää äitien hyvinvointia. Tämä käy ilmi FM Suvi-Sadetta Kaarakaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöksessä.

Väitöstutkimus tuo tietoa henkisen alan yrittäjyydestä Suomessa (FM Katriina Hulkkonen, 29.5.2021, uskontotiede)

Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Katriina Hulkkonen tarkasteli uskontotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessaan kanavointi-ilmiötä eli viestien välittämistä henkimaailman olennoilta ja siihen pohjautuvaa henkisen alan yrittäjyyttä. Tutkimus osoitti, että tämän tyyppisen uushenkisen yrittäjyyden keskiössä ovat tiedolliset käsitykset ja eettiset näkökulmat.

Seurapiiritutkimus avasi uusia ikkunoita 1800-luvun Turun ja Suomen historiaan (Väitös: FM Topi Artukka, 8.5.2021, Suomen historia)

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.

Väittelijä tutki opiskelijoiden esiaviollisia suhteita 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa (Väitös: FM Mari Välimäki, 17.4.2021, Suomen historia)

Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Nykykirjallisuuden kuvailema ihminen on eläin ja kone (Väitös: FM Elli Lehikoinen, 11.12.2020, kotimainen kirjallisuus)

Ihmisen lisääntyminen on kirjallisuuden kestoaiheita. Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Elli Lehikoinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tapoja, joilla tällä vuosituhannella julkaistu suomalainen kirjallisuus on osallistunut lisääntymiskeskusteluun. Tutkimus osoitti, että lisääntymisaiheinen kirjallisuus laajentaa perinteistä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisen lajista.

Henkiset perinteet kaipaavat uusia käsitteitä selviytyäkseen tulevaisuuden maailmassa (Väitös: FM JP Jakonen, 11.12.2020, uskontotiede)

Filosofi Ken Wilber on luonut neljän vuosikymmenen ajan systemaattista teoriaa kokonaisvaltaisemmasta suhtautumista maailmankaikkeuteen. Osana tätä teoriaa on ihmisen suhde henkisyyteen. FM JP Jakosen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja on ensimmäinen uskontotieteellinen tutkimus Wilberin ajattelusta. Tutkimus osoitti, että Wilberin mukaan henkiset ja uskonnolliset traditiot voivat selviytyä vain, jos niiden käsitteistöä uudistetaan nykyihmisen ajattelua vastaavalla tavalla.