Asiasana: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimus tuo tietoa henkisen alan yrittäjyydestä Suomessa (FM Katriina Hulkkonen, 29.5.2021, uskontotiede)

Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Katriina Hulkkonen tarkasteli uskontotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessaan kanavointi-ilmiötä eli viestien välittämistä henkimaailman olennoilta ja siihen pohjautuvaa henkisen alan yrittäjyyttä. Tutkimus osoitti, että tämän tyyppisen uushenkisen yrittäjyyden keskiössä ovat tiedolliset käsitykset ja eettiset näkökulmat.

Seurapiiritutkimus avasi uusia ikkunoita 1800-luvun Turun ja Suomen historiaan (Väitös: FM Topi Artukka, 8.5.2021, Suomen historia)

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.

Väittelijä tutki opiskelijoiden esiaviollisia suhteita 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa (Väitös: FM Mari Välimäki, 17.4.2021, Suomen historia)

Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Nykykirjallisuuden kuvailema ihminen on eläin ja kone (Väitös: FM Elli Lehikoinen, 11.12.2020, kotimainen kirjallisuus)

Ihmisen lisääntyminen on kirjallisuuden kestoaiheita. Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Elli Lehikoinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tapoja, joilla tällä vuosituhannella julkaistu suomalainen kirjallisuus on osallistunut lisääntymiskeskusteluun. Tutkimus osoitti, että lisääntymisaiheinen kirjallisuus laajentaa perinteistä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisen lajista.

Henkiset perinteet kaipaavat uusia käsitteitä selviytyäkseen tulevaisuuden maailmassa (Väitös: FM JP Jakonen, 11.12.2020, uskontotiede)

Filosofi Ken Wilber on luonut neljän vuosikymmenen ajan systemaattista teoriaa kokonaisvaltaisemmasta suhtautumista maailmankaikkeuteen. Osana tätä teoriaa on ihmisen suhde henkisyyteen. FM JP Jakosen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja on ensimmäinen uskontotieteellinen tutkimus Wilberin ajattelusta. Tutkimus osoitti, että Wilberin mukaan henkiset ja uskonnolliset traditiot voivat selviytyä vain, jos niiden käsitteistöä uudistetaan nykyihmisen ajattelua vastaavalla tavalla.

Väitöstutkimus sydänkeskiajan maallikoista kertoo pyhimykseksi ja harhaoppiseksi julistamisen häilyvyydestä (Väitös: FM Pekka Tolonen, 5.12.2020, uskontotiede)

Filosofian maisteri Pekka Tolonen kokosi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yhteen keskiaikaisen, harhaopiksi tuomitun valdesilaisuuden alkuvaiheista muistiin merkityt hajanaiset kertomukset. Tutkimus osoitti, kuinka Ranskassa syntynyt maallikkohengellisyyttä korostanut liike häilyi aikalaisten kertomuksissa ja tulkinnoissa oikeaoppisuuden ja harhaoppisuuden rajamailla. Pyhimyskulttien syntymistä Tolonen tarkasteli analysoimalla erakkonainen Mathildasta säilyneitä kertomuksia.

Esihistorian elävöittäminen avaa mahdollisuuksia matkailutoiminnalle ja tuo arkeologisen kulttuuriperinnön lähemmäs ihmisten arkea (Väitös: FM Maija Mäki, 28.11.2020, etnologia)

FM Maija Mäki selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten arkeologista kulttuuriperintöä on tuotteistettu matkailuun 2000-luvun Suomessa ja millaista matkailu tulevaisuudessa voisi olla. Tutkimus osoitti, että arkeologisille maastokohteille suuntautuvaa matkailua tulee kehittää paikallislähtöisesti ja että se vaatii monialaista yhteistyötä. Kuntien tuki on kohteille tärkeää, mutta matkailun kehittämisessä keskiöön nousevat pienyritykset. 

Suhteet Neuvostoliittoon rajoittivat Itämeren öljyonnettomuuksien uutisointia Suomessa (Väitös: komentaja evp, FM Erkki Sinivaara, 13.11.2020, yleinen historia)

Komentaja evp, FM Erkki Sinivaara selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, millaista kuvaa media välitti suurelle yleisölle neuvostoliittolaisen tankkerin karilleajosta aiheutuneista öljyonnettomuuksista 1970–1980-lukujen vaihteessa. Tutkimuksessa selvisi, että uutisointi Itämeren öljypäästöistä paransi Suomen öljyvahinkojen torjuntavalmiuksia ja edesauttoi osaltaan suomalaisten ympäristötietoisuuden heräämistä.

Teinitytöt kapinoivat ja kärsivät kasvukivuista myös 1700-luvulla (Väitös: FM Henna Karppinen-Kummunmäki, 18.9.2020, kulttuurihistoria)

Väitöstutkimus 1700-luvun teinitytöistä osoittaa, että nuorten identiteetin rakentaminen ja siitä aiheutuvat ristiriidat ympäröivän yhteiskunnan kanssa eivät ole moderni ilmiö. Turun yliopistossa tarkastettava Henna Karppinen-Kummunmäen väitös osoittaa, että tytöistä ei tullut hetkessä naisia, vaan he kasvoivat vähitellen uuteen rooliinsa aikuisina yhteiskunnan jäseninä.