Asiasana: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla. Väittelijä selvitti susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa (Väitös: FM Heta Lähdesmäki, 18.1.2020, kulttuurihistoria)

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia. Tuolloin syntyi useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. Turun yliopistossa väittelevä Heta Lähdesmäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Tutkimus osoittaa mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta.

Ammattiylpeys ja yhteishenki ovat laivanrakentajien voimavaroja (Väitös: FM Mikko Aho, 13.12.2019, kulttuuriperinnön tutkimus)

Raumalaiset laivanrakentajat tuntevat suurta ylpeyttä ammattitaidostaan ja rakentamistaan laivoista, joita pitävät yhteisinä saavutuksinaan. Se lujittaa heidän voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Tämän osoittaa Mikko Aho Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, joka perustuu laivanrakentajien itse tuottamaan muistitietoaineistoon. Väitöstutkimus arvioi myös yhteisöjen sekä museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden yhteistyön mahdollisuuksia kulttuuriperintöprosesseissa.

Maisemanhoitoalueilla voidaan tukea paikallista elinvoimaisuutta (Väitös: FM Matti Riihimäki, 14.12.2019, maisemantutkimus)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan maisemanhoitoalueen avulla – yhdessä maankäytön suunnittelun, asumisen ja elinkeinotoimintojen, kehitysprojektien sekä jatkuvaluonteisten toimintamallien kanssa – voidaan tukea muuttuvan ja uudelleen määriteltävän maaseudun kulttuurimaiseman valittujen ominaispiirteiden säilymistä. Matti Riihimäen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nykyisten alueiden kehittämisessä sekä uusien hoitoalueiden perustamisissa.

Turun tuomiokirkon Musta kirja avaa ikkunan arkistojen historialliseen rooliin (Väitös: FM, tradenomi (YAMK) Taina Saarenpää, 7.12.2019, Suomen historia)

Taina Saarenpää rakentaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleiskuvaa alkuperäislähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkimus osoittaa, että julkaisemista on sen erilaisista muodoista ja ajallisista eroista huolimatta tarkasteltava jatkumona. Kaikissa jatkumon vaiheissa tutkimusedellytysten parantaminen sekä lähdeaineistojen ja arkistojen avoimuus ovat olleet tärkeimpiä tavoitteita.

Suomalaisnuoret osaavat suhtautua nettipornoon mediakriittisesti (Väitös: FM Sanna Spišák, 30.11.2019, mediatutkimus)

Turun yliopistossa tarkastettavan Sanna Spišákin väitöstutkimuksen mukaan nykynuoret pystyvät erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä. Väitöskirjan mukaan kasvattajien pelko seksuaalisesti holtittomista nuorista on perusteetonta ja nuoret kokevat riskejä korostavan haittapuheen pornografiassa nähtyjä sisältöjä ongelmallisemmaksi. – Nykynuoret tekevät seksuaaliterveyttä edistävämpiä valintoja kuin aiemmat sukupolvet, Spišák arvioi.

Suomiräpissä kuuluvat myös uushenkisyys ja ateismi (Väitös: FM Inka Rantakallio, 30.11.2019, musiikkitiede)

FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan aitoja tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan.

Suomalainen rannikkokalastus on vakavassa kriisissä – väittelijä selvitti kalastajien näkemyksiä ahdingon syistä (Väitös: FM Kirsi Sonck-Rautio, 23.11.2019, kansatiede)

Turun yliopistossa väittelevä Kirsi Sonck-Rautio tarkastelee kansatieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Saaristomeren pienimuotoisen rannikkokalastuksen nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia sopeutua tulevaisuuteen kalastajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan kalastajien kattavaa ympäristötietoa pitäisi kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla.

Kansanomainen ymmärrys uskonnosta ja pyhästä ohjaa oikeusistuimia uskontorikosten ratkaisuissa (Väitös: FM Tuomas Äystö, 26.10.2019, uskontotiede)

Oikeuslähteissä on muodolliset kriteerit sille, miten uskonto ja pyhä määritellään, mutta käytännön viranomaistyössä ne täydentyvät populaareilla ymmärryksen tavoilla. FM Tuomas Äystö on selvittänyt Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uskonrauhan rikkomista koskevan rikoslain pykälän poliittista taustaa ja oikeuskäytäntöä uskontotieteen näkökulmasta.

Asiantuntijuutta koskevien käytäntöjen muuttaminen on koko työpaikan yhteinen tehtävä (Väitös: FM Mari Kupiainen, 30.8.2019, sukupuolentutkimus)

Turun yliopistossa väittelevä Mari Kupiainen selvitti väitöstutkimuksessaan osaamisen ja asiantuntijuuden rakentumista sukupuoleen sidottuna asiana. Väittelijä purki väitöskirjassaan sukupuolineutraaliuteen nojaavaa oletusta siitä, ettei sukupuolella ole merkitystä nykyaikaisessa asiantuntijatyössä. Tarkastelemalla puheessa tuotettuja osaamista ja sukupuolta jäsentäviä merkityksenantoja sekä niiden suhdetta asiantuntijuuden kehittämiseen väittelijä osoitti, että puhetavoissa rakennetaan, usein epäsuorasti, käsitystä sukupuoleen sidotusta osaamisesta.

Väittelijä selvitti musiikkifestivaalien ja kansallisen identiteetin ilmaisemisen välisiä kytköksiä (Väitös: FM Jelena Gligorijević, 10.6.2019, musiikkitiede)

Turun yliopistossa väittelevä Jelena Gligorijević tarkasteli musiikkitieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan kansallisen identiteetin rakentumista Miloševićin jälkeisen ajan Serbiassa. Kahden musiikkifestivaalin tapausanalyysi osoitti, että musiikkifestivaalit ovat pitäneet pintansa kansallisen identiteetin esittämisen areenoina, mutta brändäys on tuonut siihen uusia vivahteita.