Asiasana: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma (Juno)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Luonto on myös kulttuuriympäristöä (Väitös: FM Ilona Hankonen, 21.1.2022, maisemantutkimus)

Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.

Bernhard Crusell oli merkittävin suomalaissyntyinen säveltäjä ennen Sibeliusta – uusi väitöstutkimus paljastaa säveltäjän monipuolisuuden (Väitös: FM Janne Palkisto, 15.1.2022, kulttuurihistoria)

Ylistetyn virtuoosin asemassa ollut suomalaissyntyinen säveltäjä Bernhard Crusell oli kiinnostunut hyväntekeväisyydestä ja auttoi Ruotsin köyhiä. Janne Palkiston Turun yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen kokonaan Crusellin elämään ja ammatilliseen toimintaan keskittyvä tutkimus.

Vaihtoehtoisten terveydenhoitokäytäntöjen 1900-luvun alun suosio perustui yksilöllisen terveydenhoidon lisäksi moraaliarvoihin ja pyrkimykseen kohti yhteiskunnallista uudistusta (Väitös: FM Suvi Rytty, 10.12.2021, Suomen historia)

FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.

Rock toimi välineenä Yhdysvaltain kulttuurisodissa (Väitös: FM Pekka Kolehmainen, 26.11.2021, kulttuurihistoria)

Mediakeskustelut rockista Yhdysvalloissa 1900-luvun loppuvuosikymmeninä kanavoivat maassa raivoavien kulttuurisotien keskeisiä jännitteitä. Konservatiiveille rock toimi tapana yhdistää maata hallitseva liberalismi moraaliseen turmeltuneisuuteen. Liberaaleille rock edusti sukupolviongelmaa: se kantoi mukanaan 1960-luvun varjeltua kulttuurista muistoa, mutta sen uusimmat muodot löivät monille vanhemman polven liberaaleille yli. FM Pekka Kolehmaisen väitöskirja havainnollistaa rockin avulla kulttuurisotien laajempia toimintaperiaatteita Yhdysvaltain lähihistoriassa.

Yksilölähtöinen hautatutkimus nostaa näkyviin menneisyyden ihmisen (Väitös: FM Ulla Moilanen, 19.11.2021, arkeologia)

Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.

Kokonaisvaltainen kulttuurilähtöinen kaupunkikehittäminen edistää asukkaiden osallisuutta (Väitös: FM Pia Hovi, 26.11.2021, maisemantutkimus)

Pia Hovi toteaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että kulttuurin paikkalähtöinen ja elämäntapaperusteinen määrittely on hyvä tapa edetä kaupunkien suunnittelu- ja kehittämishankkeissa. Tällöin asukkaat ja muut osalliset voivat keskustella yhdessä toimen- tai viranhaltijoiden kanssa kulttuuri-käsitteestä ja siitä, mistä alueen kulttuuriset voimavarat muodostuvat.

Sosiaalisen median vanhemmuussisällöt raivostuttavat, ilahduttavat ja pitkästyttävät (Väitös: YTM Mari Lehto, 12.11.2021, Mediatutkimus)

Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin. Ristiriitaisuuden tunne on äitien somekokemuksien ytimessä. Tämä käy ilmi YTM Mari Lehdon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöksessä.

Turun tuomiokapitulin keskiaikaiset kopiokirjat hallinnon ja muistamisen välineinä (Väitös Maria Kallio-Hirvonen, 23.10.2021, Suomen historia)

FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja osoittaa, että Turun tuomiokapitulissa 1400-luvun puolivälin jälkeen laadittujen kopiokirjojen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä.

Lepotuoleja naisille, intarsiaa cocktailkaapissa, tilaa säästäviä tuoleja – tulkintoja modernista huonekalusta 1920-luvulta 1950-luvulle (Väitös: FM Maija Mäkikalli, 16.10. 2021, Kulttuurihistoria)

FM Maija Mäkikallin väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen huonekalutaiteen modernisoitumista 1920-luvulta 1950-luvulle. Murrosta tarkastellaan taitavasta puusepäntyöstään tunnetun turkulaisen Bomanin puusepäntehtaan näkökulmasta. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat modernista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Tutkimus on ensimmäinen laaja esitys Carl-Johan Bomanin (1883–1969) johdolla toimineen Boman Oy:n historiasta.