Broilerintuotannosta on tullut osa suomalaista kirjallista kulttuuria (Väitös: FM Helinä Ääri, 2.6.2023, kotimainen kirjallisuus)

Broilerina kasvatettu kana on maailman yleisin lintu ja yleisin selkärankainen tuotantoeläin. Eläviä broilereita ei näe juuri missään, mutta broilerintuotanto on vaikuttava kulttuuri-ilmiö: muun muassa kirjallisuus, elokuvat, urheilu ja musiikki vilisevät nykyään viittauksia broileriruokiin ja broilerintuotantoon.

FM Helinä Ääri tarkasteli kotimaisen kirjallisuuden alan väitöstutkimuksessaan broilerikanojen kuvauksia suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Tutkimusta varten Ääri kokosi 160 romaania, novellia ja sarjakuvaa, joissa viitataan broilereihin ja broilerintuotantoon. Aineisto on julkaistu vuosina 1969–2019 ja kattaa siten broilerintuotannon lähes koko historian Suomessa.

– Lyhyestä historiastaan huolimatta teollinen kananlihantuotanto on vakiintunut osaksi kaikkea kulttuuria, ei vain ruokakulttuuria, Ääri toteaa.

Broilerien kärsimys näkyy nykykirjallisuudessa

Tutkimuksessa selvisi, että broilerit mainitaan kaunokirjallisuudessa useimmiten kuolleina, osana ruokaa, lyhyesti ja ohimennen. 2000-luvun kirjallisuudessa viittaukset broilerintuotantoon ja eläviin broilereihin ovat kuitenkin lisääntyneet. Eri lajeihin kuuluvissa teksteissä kerrotaan broilereista usein samoin tavoin

– Nykykirjallisuudessa heitä kuvataan esimerkiksi pulleiksi linnuiksi, joiden käveleminen on hankalaa. Tämä osoittaa, että ymmärrys broilerien kokemasta kärsimyksestä on yleistynyt. Broilereille sairauksia ja vammoja aiheuttava jalostus sekä ahtaat ja virikkeettömät pito-olosuhteet näkyvät nykykaunokirjallisuuden broilerimaininnoissa, Ääri täsmentää.

Myös ruokakulttuurin ja broilerin lihan hinnan muutokset näkyvät kirjallisuudessa. Äären mukaan kirjallisuus ei kuitenkaan ainoastaan heijasta ympäröivää todellisuutta, vaan osa kirjallisuudesta pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan eläimiä koskeviin asenteisiin.

Broilerien syöminen osana hyvää elämää

Ääri huomasi, että maininnat broilereista ovat kirjallisuudessa osa monien erilaisten asioiden kuvausta. Broilerintuotanto on kietoutunut osaksi kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, vanhemmuudesta, hoivasta, työstä ja ihmisyydestä.

– Kirjallisuudessa esiintyy esimerkiksi runsaasti kuvauksia vanhemmista valmistamassa lapsilleen broileriruokia ja rakastavaisista nauttimassa broileriaterioita. Tällaiset kertomukset rakentavat käsitystä siitä, että teollisesti kasvatettujen eläinten tappaminen ja syöminen on osa hyvää elämää, Ääri sanoo.

Kerronnan keinona broilerikuvauksilla on erilaisia tehtäviä: ne toimivat muun muassa osana henkilöhahmo- ja miljöökuvausta sekä tekstin teemaa rakentavina motiiveina.

– Broileriruokakuvaukset toimivat usein yhtä aikaa kuvauksina ihmisten välisistä suhteista ja ihmisten ja kanojen välisistä suhteista, Ääri toteaa.

Tutkimus edustaa kriittisen eläintutkimuksen kehyksessä tehtävää kirjallisuustutkimusta. Kriittinen eläintutkimus on ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita tarkasteleva tutkimussuuntaus, joka suhtautuu kriittisesti eläimiin kohdistettuun väkivaltaan.

Ääri jatkaa kana-aiheen parissa Suomen Akatemian rahoittamissa Turun yliopiston projekteissa Kestämättömän kehityksen kulttuuri ja Pohjoista luontoa kuvittelemassa. Niissä Ääri tutkii ihmisten ja kanojen välisiä suhteita suomalaisissa 1900-luvun alkupuolen kananhoito-oppaissa ja kananhoitoa käsittelevässä kaunokirjallisuudessa.

***

FM Helinä Ääri esittää väitöskirjansa Broilerikulttuuri. Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-sali, Arcanuminkuja 1, Turku).

> Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kuura Irni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Viola Parente-Čapková (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus.

Väittelijän yhteystiedot: hekaki@utu.fi, p. 040 737 2578