Asiasana: kotimainen kirjallisuus

Broilerikanoja kuvataan suomalaisessa kaunokirjallisuudessa usein ja jatkuvasti moninaistuvin tavoin. Broilereita esiintyy niin rikoskirjallisuudessa, romanttisessa viihteessä, sarjakuvissa kuin niin sanotussa taideproosassakin. FM Helinä Äären väitöstutkimuksessa selvisi, millaiset kanoja koskevat käsitykset ovat kulttuurissamme laajasti jaettuja.

Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskus järjestää 7.12.2022 avoimen seminaarin, jossa pohditaan Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmasta. Seminaari pohjautuu kirjaan, joka käsittelee sitä, millaisena Neuvostoliitto muistetaan, mitä unohdetaan, ja millaisena sitä on esitetty ja esitetään erilaisissa kulttuurisissa teksteissä.

Svenska litteratursällskapet i Finland on myöntänyt Ralf Kaurasen johtamalle tutkimushankkeelle 510 000 euron rahoituksen.

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt rahoituksen Turun yliopistoon dosentti Asko Nivalan johtamalle, humanistista ja tekoälytutkimusta yhdistävälle Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -hankkeelle. Hankkeessa kootaan kirjallisuuden kartasto suomalaisen kirjallisuuden klassikoissa esiintyvistä paikannimistä. Tutkimustulokset hyödyttävät tutkimusyhteisön lisäksi myös suurta yleisöä.

Kokeellinen nykylyriikka sivuuttaa kielen merkitykset runoilmaisun keskeisenä tarkoitteena. Filosofian maisteri Miikka Laihisen väitöskirjassa nykyrunoutta tarkastellaan ruumiillisesti vaikuttavana, aistimuksia synnyttävänä kirjallisuutena.

Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikin alan tutkijat esittelevät tuoreita tutkimuksiaan ja julkaisujaan uutuuskirjojen kavalkadissa perjantaina 14.12.2018. Kavalkadi tuo esille myös kaunokirjallisuutta.