Kirjallisuuden ja musiikin alan uutuuskirjojen kavalkadi 14.12.2018
Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikin alan tutkijat esittelevät tuoreita tutkimuksiaan ja julkaisujaan uutuuskirjojen kavalkadissa perjantaina 14.12.2018. Kavalkadi tuo esille myös kaunokirjallisuutta.
Uutuskirjojen kavalkadi
Aika: pe 14.12.2018 klo 12.00–13.45
Paikka: Janus-salin aula (Artium), Sirkkala, Kaivokatu 12, Turku
Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen järjestämässä kavalkadissa teosten kirjoittajat ja toimittajat esittelevät tuoreita, monin tavoin ajankohtaisia teoksiaan. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi mukana on myös kaunokirjallisuutta: klassikkokäännös ja kaunokirjallisuuden moninaisuudesta todistava suurantologia.
– Kavalkadin monipuolinen ja runsas ohjelma osoittaa, että kirjoja julkaistaan edelleen innokkaasti. Me tekijät luonnollisesti uskomme, että meillä on sanottavaa ja se kannattaa julkaista myös kirjamuodossa edelleen. Tieteellinen, humanistinen ja suomenkielinen kirjallisuus ansaitsee paikkansa ja on suorastaan välttämätöntä kielenkin kannalta, kirjallisuudentutkija Siru Kainulainen toteaa.
Kavalkadin teokset
Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja, toim. Siru Kainulainen, Liisa Steinby ja Susanna Välimäki (SKS, 2018). Kirjallisuuden ja musiikin rajamaasto on monimuotoinen. Romaani voi käsitellä teemoja musiikin tapaan toistaen ja muunnellen ja sen rakenne juontua jazzista, bluesista tai fuugasta. Musiikin muodot voivat vertautua kirjallisuuden kerronnallisiin rakenteisiin ja sonaattimuoto rakentua kertomuksen tavoin. Kirjalliset viittaukset vaikuttavat sävelteoksen tulkintaan, ja audiovisuaalisessa taiteessa puheen musiikillisuus voi nousta kielellistä viestiä tärkeämmäksi. Runollinen kieli vaikuttaa soinnillaan ja äänteellisyydellään. Laulurunoudessa musiikki ja kirjallisuus kohtaavat aina joiusta räppiin. • Teosta esittelevät sen toimittajat, professori emerita Liisa Steinby, yliopistonlehtori Susanna Välimäki ja tutkija Siru Kainulainen. Kirjoittajista paikalla ovat professori Lea Rojola, professori John Richardson, tutkija Viola Parente-Čapková ja väitöskirjantekijä Inka Rantakallio.
Veteen kirjoitettu. Veden merkitykset kirjallisuudessa, toim. Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja ja Arja Rosenholm (SKS, 2018). Teos osallistuu ajankohtaiseen ja elintärkeään keskusteluun veden kulttuurisista, esteettisistä, sosiaalisista ja historiallisista merkityksistä. Mukana on sekä moderneja klassikkoja että nykykirjallisuuden edustajia suomen-, ruotsin-, saksan-, englannin- ja venäjänkieliseltä kulttuurialueelta. Kirja muistuttaa meitä siitä, että vesi on yksi maailman vanhimmista kulttuurisista symboleista, ajan ja elämän virran kielikuva. • Tutkimusantologiasta on puhumassa toimittajien edustaja, professori Markku Lehtimäki.
Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma, toim. Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen ja Liisa Steinby (SKS, 2018). Kapitalismin toimintakäytännöt ovat levinneet perinteisen talouden ulkopuolelle ja voimistaneet otettaan esimerkiksi työelämän, median ja kulttuurituotannon alueilla. Teoksen artikkeleissa pohditaan niin kirjallisuuden julkaisuympäristöä kuin suomalaisen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan kriittisiä esityksiä nyky-yhteiskunnasta. • Tutkimusantologiaa käsittelevät toimittajat, yliopistonlehtori Jussi Ojajärvi ja professori emerita Liisa Steinby, sekä kirjoittajista Mikko Tirronen.
Musiikki muutosvoimana. Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Musiken som förändringskraft. Manifest för aktivistisk musikforskning, toim. Sini Mononen ja Susanna Välimäki, julkaistu kirjana ja avoimesti verkossa molemmilla kotimaisilla kielillä. 2000-luvun kriisimaailma vaatii yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kantaa ottavaa ja muutokseen pyrkivää toiminnallista tutkimusta. Samalla valtio leikkaa koulutuksen, yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta. Miten musiikkitieteilijä vastaa näihin haasteisiin? • Kirjaa esittelevät sen toimittajat, väitöskirjantekijä Sini Mononen ja yliopistolehtori Susanna Välimäki, sekä kirjoittajien edustaja.
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen (3/2018) teemanumero Pohjoismaisuus. Nordiskhet, toim. Tintti Klapuri ja Freja Rudels. Teemanumero tarttuu rajanvetoihin ja rajanylityksiin, joita pohjoismaisessa kirjallisuudessa on 2000-luvulla tapahtunut. Kirjoituksissa tarkastellaan sen etnistä ja kielellistä moninaisuutta ja kysytään, mitä ”pohjoismaisuus” tarkoittaa nähtynä ylirajaisesta perspektiivistä. Samoin kysytään, minkälaisia tutkimuskohteita pohjoismainen nykykirjallisuus tarjoaa suomalaiselle kirjallisuudentutkimukselle. • Teemanumerosta kertovat toimittajat, yliopistolehtori Tintti Klapuri ja tutkija Freja Rudels.
Fernando de Rojas: Celestina, suom. Arto Rintala (Faros, 2018). 1400-luvun lopulla ilmestynyt Celestina on tragikomedia, joka kuuluu espanjankielisen kirjallisuuden suurimpiin klassikoihin. Julkisuutta kaihtaneen lainoppineen Fernando de Rojasin (k. 1541) dialogimuotoon kirjoitettu romaani oli suuri menestys koko renessanssiajan Euroopassa. • Romaania valottaa suomentaja Arto Rintala.
Suo, kuokka ja diversiteetti. A & O, toim. Markku Eskelinen ja Leevi Lehto (ntamo, 2018). Yli 700-sivuinen, 57 kirjoittajan antologia esittelee suomalaisen kirjallisuuden monimuotoisuutta sellaisena kuin sitä juuri nyt kirjoitetaan. Kirjoittajajoukko edustaa suomenkielisen kirjallisuuden eturiviä Juha Hurmeesta Jaakko Yli-Juonikkaaseen ja Eeva Turusesta Maria Matinmikkoon. • Tekstiantologiaa esittelee kirjoittajien edustaja, väitöskirjantekijä ja runoilija Virpi Vairinen.
Lisätietoja:
Siru Kainulainen (sirkai@utu.fi, p. 040 829 5265)