Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
FM Päivi Koposen väitöstutkimus pohtii keinoja edistää kestävän kehityksen kasvatusta äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tunteita herättävät tekstit voivat vahvistaa lukuhalua.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Iisa af Ursin tutki ajallisuutta Cortázarin novellituotannossa. Kirjailija piti novellia genrenä runouden sisaruksena.
Suomen Akatemia myönsi Turun yliopistoon 524 367 euroa rahoituksina tutkimuksen hyödyntämiseen. Rahoitukset myönnettiin yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretojalle ja konetekniikan erikoistutkija Heidi Piilille.
Post-apokalyptinen kirjallisuus tarkastelee nykyaikaa tulevaisuuden menneisyytenä. Se kysyy, mitä meistä tulee jäämään jäljelle, mitä emme vielä ole menettäneet ja millainen merkitys on avoimella tulevaisuudella.
Tervetuloa kuuntelemaan kaikille avointa studia generalia -luentosarjaa, jossa esiintyvät suomalaiset eturivin nykykirjailijat. Luentosarja järjestetään Turun yliopistossa 22.1.–22.4.2024 ja luentoja on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.
Siirtolaisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään paitsi mediassa myös sarjakuvissa. FM Anna Vuorinne selvitti väitöstutkimuksessaan, miten 2010-luvulla Saksassa julkaistut sarjakuvateokset kuvaavat siirtolaisten oikeuksia, niiden loukkauksia ja toteutumista.
Nykyisin korostetaan usein kertomusten roolia totuuden sijaan. Uutuusteos The Use and Abuse of Stories: New Directions in Narrative Hermeneutics käsittelee kertomusten roolia tässä totuudenjälkeisessä ajassa. Kirjan kirjoittajat peräänkuuluttavat monipuolisempaa käsitystä kertomusten ja totuuden välisestä suhteesta.
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Turun yliopistoon rahoituksen neljälle akatemiahankkeelle.