Tutkimus kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa

Kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa tapahtuvaa tutkimusta luonnehtii monitieteisyys ja kirjallisuuden ymmärtäminen kontekstuaalisena ilmiönä. 

Painopistealojamme ovat feministinen kirjallisuudentutkimus, kirjallisuuden ylirajaisuus, kirjallisuuden ja luonnon väliset suhteet, digitaalinen kulttuuri, lyriikan tutkimus sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimus. Tutkittavana on maamme suomen- ja ruotsinkielinen kirjallisuus 1800-luvulta nykypäiviin.

Tyypillisiä tutkimuskysymyksiä ovat:

  • Millä tavalla kirjallisuus on muovannut mielikuvia sukupuolista?
  • Miten kirjallisuus rikkoo kansallisia rajoja?
  • Miten kirjallisuus esittää inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet?
  • Millä tavalla kielen materiaalisuus ilmenee lyriikassa?
  • Miten sukupuolittaminen näkyy lasten- ja nuortenkirjallisuudessa?

Tutkimushankkeet

Tuntemattomalla päähän? – Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä

Koneen Säätiön rahoittama hanke Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä (2020-2023) nostaa esiin kaunokirjallisuuden merkityksen kulttuurisen kielenoppimisen olennaisena tekijänä. Hankkeen keskeisin ajatus on, että kaunokirjallisuutta tulisi hyödyntää suomen kielen opetuksessa huomattavasti laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmin on tehty. Etsimme uudenlaista tapaa osallistaa aikuisia maahan muuttaneita suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla kirjallisuuden avulla kieltä ja kulttuuria. Hankkeessa on mukana sekä syntyperäisiä että ei-syntyperäisiä suomen kielen puhujia, ja työskentelymme perustuu vuorovaikutuksellisuuteen.

Rahoittaja: Koneen Säätiö (2020-2023)

Hankkeen vastuullinen johtaja: Viola Parente-Čapková

> Hankkeen verkkosivusto

Tekstit liikkeessä. Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Venäjällä 1840–2020

Projektin tavoitteena on kartoittaa venäläisten naiskirjailijoiden vastaanottoa Suomessa ja vastaavasti Suomen naiskirjailijoiden vastaanottoa Venäjällä. Projektissa työskentelevät tutkijoina Tintti Klapuri, Kati Launis, Viola Parente-Čapková, Saara Ratilainen, Arja Rosenholm, Irina Savkina, Marja Sorvari ja Jasmine Westerlund.  Projekti tutkii monipuolista kirjallista vastaanottoa ja tuo siten tutkimuksen keskiöön erilaisia ja yhteiskunnan eri tasoilla toimivia kirjallisia ja sosiaalisia verkostoja. Projekti linkittyy vahvasti naiskirjallisuuden tutkimuksen alalla kehitteillä oleviin digitaalisiin tutkimusmenetelmiin ja digitaalisen median tutkimukseen.  Projekti luo uudenlaista yhteistyötä ylirajaisen kirjallisuus- ja kulttuurihistorian tieteellisen perustutkimuksen, humanististen alojen sekä digitaalisen tutkimuksen kesken. 

Rahoittaja: Emil Aaltosen Säätiö (2018–2021)

Lisätietoja: Viola Parente-Čapková

> Hankkeen verkkosivusto

Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta, aktivismi

Hankkeessa tutkijat ja sarjakuvantekijät selvittävät yhteistyössä, miten siirtolaisuutta käsitellään sarjakuvassa. Seitsenhenkiseen hankeryhmään kuuluvat Warda Ahmed, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola ja Anna Vuorinne. Hankkeessa pohditaan, miten siirtolaisuuteen liittyviä tarinoita kerrotaan esimerkiksi omaelämäkerrallisessa ja dokumentaarisessa sarjakuvassa tai miten sarjakuva soveltuu osaksi siirtolaisuutta ja pakolaisuutta käsittelevää ja antirasistista aktivismia. Minkälaisia edellytyksiä sarjakuvalla voidaan luoda erilaisten ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle? Sarjakuva ja siirtolaisuus -hanke tuottaa paitsi tutkittua tietoa myös sarjakuvia. Haluamme myös tuoda tieteellistä tietoa laajemman lukijakunnan ulottuville, esimerkiksi lukioiden äidinkielenopetuksen tueksi tehtävän sarjakuva-analyysia käsittelevän kirjan muodossa.

Rahoittaja: Koneen Säätiö (2018–2020)

Lisätietoja: Ralf Kauranen

> Hankkeen verkkosivusto

Kirjallisia murroksia

Hankkeen tarkoituksena on tarkastella Suomen kirjallisuuden keskeisiä murros- ja muutosvaiheita viimeisen lähes 150 vuoden kuluessa.  Liikkeelle lähdetään 1880-luvun realismin ja naturalismin synnyttämästä murroskaudesta ja jatketaan tarkastelemalla 1910-luvun kirjallisuuden queer-figuureja poliittisesti latautuneena aikana välittömästi ennen itsenäistymistä ja sisällissotaa. Sodanjälkeisen modernismin yhteydessä hankkeessa kiinnitetään huomiota kielen merkitykseen proosamuotoisessa kirjallisuudessa kontrapunktisen lukemisen näkökulmasta. Viimeisin murroskohta sijoittuu nykykirjallisuuden kokeilevaan lyriikkaan sen murtautuessa ulos modernististen ideaalien vakiinnuttamista vapaarytmisistä säeraameista. Projektissa työskentelevät Elsi Hyttinen, Päivi Lappalainen, Miikka Laihinen ja Maarit Soukka.

Rahoittaja: Turun yliopisto (2019–2021)

Lisätietoja: Päivi Lappalainen

Kirjallisuustieteiden ja kirjoittamisen uusimmat julkaisut