Tutkimus historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella

Monitieteisellä laitoksellamme osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun ja tarkastellaan sekä suomalaisuutta että paikallisia yhteisöjä eri näkökulmista. 

 

Tutkimuksemme painopistealueita ovat keskiajan ja uuden ajan alun, monikulttuurisuuden ja kulttuuristen vuorovaikutusprosessien, taiteiden ja populaarikulttuurin, kokemuksen, kertomuksen ja muistin tutkimus sekä digitaalisuuteen liittyvä humanistinen tutkimus. Laitoksella on myös lähes kaikki sen oppiaineet läpäisevä vahva sukupuolentutkimuksellinen painotus ja se on ehdottomasti kansainvälisestikin mitattuna edelläkävijä posthumanistisessa tutkimuksessa.

Tutkimushankkeet

Agents of Enlightenment: Changing the Minds in Eighteenth-Century Northern Europe

Hanke ”Valistuksen tekijät. Ajatustapojen muuttaminen 1700-luvun Pohjois-Euroopassa” tutkii, kuinka evidenssipohjainen tieto ja radikaali filosofia vaikuttivat identiteetteihin, representaatioihin ja käytänteisiin yksilö- ja paikallistasolla Itämeren alueella vuosien 1740 ja 1810 välisellä ajalla. Korostamalla aatteellisen muutoksen taustalla olleita yksilöitä ja käytänteitä hanke pyrkii toiselle tasolle kuin perinteiset oppineet keskustelut pohjoiseurooppalaisen valistuksen olemuksesta. Hanke yhdistää sekä aate- että kulttuurihistorian kysymyksiä ja metodeja. Se toteutetaan kolmena tapaustutkimuksena, joissa analysoidaan lääkäreiden, diplomaattien ja virkamiesten lukemistoja, henkilökohtaisia kirjoituksia, verkostoja ja älyllistä toimintaa. Hanke on relevantti aate- ja kulttuurihistorioitsijoille mutta myös laajemmassa perspektiivissä. Se on muistutus tiedon tai sen puutteen, käytön tai väärinkäytön välittömistä ja tuntuvista seurauksista.

Yhteyshenkilö: Charlotta Wolff

Hankkeen verkkosivut

Culture of Unsustainability. Animal Industries and the Exploitation of Animals in Finland since the Late Nineteenth Century (UnSus)/ Kestämättömän kehityksen kulttuuri. Eläinteollisuus ja eläinten hyväksikäyttö Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien (UnSus)

This project investigates industrialised animal exploitation since the late 19th century until the present and analyses how and why unsustainable practices, vis-a-vis animals in different sectors of social and commercial life, came into being and were established as norms. Empirically the project examines Finland in the wider context of the Global North. The project consists of three subthemes: knowledge, technology and political economy. Transversal themes present in all inquiries are the ethical dimension of human-animal relations and multi-specific perspective. The project refines methods for analyzing multispecies societies and opens up a new and historically and culturally-informed theorisation regarding sustainability and the Anthropocene.

Contact person: Taina Syrjämaa

https://sites.utu.fi/unsus/en/

Kestämättömän kehityksen kulttuuri. Eläinteollisuus ja eläinten hyväksikäyttö Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien (UnSus)

Tutkimushankkeessa tarkastellaan eläinten teollista hyväksikäyttöä 1800-luvulta alkaen ja analysoidaan miten ja miksi vallitsevat, yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla kestävää kehitystä estävät käytännöt ovat muotoutuneet ja vakiintuneet. Tutkimus keskittyy empiirisesti Suomeen osana laajempaa globaalia pohjoista. Hanke koostuu kolmesta osateemasta: tieto, teknologia ja poliittinen talous. Kaikkea tutkimusta läpileikkaavia teemoja ovat ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksen eettiset kysymykset ja monilajisuuden näkökulma. Hanke kehittää tutkimusmetodeja monilajisten yhteisöjen tutkimukseen ja edistää kestävyyttä ja antroposeeniä koskevaa teorianmuodostusta historian- ja kulttuurintutkimuksen perusteella.

Yhteyshenkilö: Taina Syrjämaa

Hankkeen verkkosivut

DISCE-hanke

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa usean eurooppalaisen yliopiston EU:n Horizon2020-ohjelman rahoittamassa DISCE-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään luovien alojen saavutettavuutta ja kestävyyttä.

Yhteyshenkilö: Jaakko Suominen

Hankkeen verkkosivut

Ihmiset, punkit ja ympäristömuutos -hanke

Suomen Akatemian rahoittama konsortiohankkeemme (Åbo Akademin kanssa) tutkii ihmisen ja puutiaisten (kansankielellä punkkien) välistä suhdetta Suomessa historian, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta. Pyrkimyksenämme on tehdä laaja analyysi punkkeja käsittelevästä keskustelusta suomalaisessa yhteiskunnassa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella punkkeihin liittyvän perinnetiedon, muistitiedon ja tieteellisen tiedon muotoutumista ja kiertokulkua. Analyysi pyrkii valaisemaan sitä, miten punkkien lisääntyminen ja punkkeihin liittyvä tieto ovat vaikuttaneet niin ihmisten luontosuhteeseen kuin luonnossa liikkumisen käytäntöihin. Vuodesta 2022 alkaen hanke siirtyy Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin konsortiohankkeeksi.

Yhteyshenkilö: Tuomas Räsänen

Hankkeen verkkosivut

Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA), Intimacy in Data-Driven Culture

IDA tarkastele kriittisesti datafikaatiota nykyisessä digitaalisessa taloudessa kysyen, kuinka se koetaan, kuinka sitä tulkitaan ja vastustetaan, sekä millaiset yhteiskunnallisesti kestävät ratkaisut ovat mahdollisia. Konsortio erittelee ensimmäiseksi datavetoisen kulttuurin vaikutusta ihmisten erilaisiin rooleihin ja suhteisiin, sekä tähän liittyviä haavoittuvaisuuksia. Toiseksi se tutkii, kuinka intiimiys toimii kiistanalaisena resurssina datavetoisessa työssä, julkisissa työurissa ja sosiaalisissa suhteissa. Kolmanneksi IDA tarkastelee ja kehittää demokraattisia keinoja henkilökohtaisen datan hallintaan, jakamiseen ja käyttöön.

IDA critically examines datafication within the current digital economy, asking how it is experienced, made sense of, and resisted, and what socially sustainable solutions remain available. The consortium first analyses the impact of data-driven culture on people’s different social roles and relations, as well as the vulnerabilities that it gives rise to. Second, it inquires how intimacy functions as a contested resource in data-driven creative labour, public careers, and social connections. Third, IDA explores and develops democratic ways of managing, protecting, sharing, and using personal data.

Hankkeen yhteyshenkilö: Susanna Paasonen

Hankkeen verkkosivut

Keiden kaupunki

Keiden kaupunki -hanke on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen hanke, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Hanke tarkastelee suomalaisten kaupunkien historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta historiantutkimuksen ja taiteen keinoin. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti kaupunkirakentamisen murrosaika 1960–1970-luvuilla sekä siihen liittyneet keskustelut kaupunkitilasta ja tasa-arvosta. Hankkeessa ovat mukana sarjakuvataitelija Tiitu Takalo sekä historiantutkijat Ainur Elmgren, Tiina Männistö-Funk ja Hanna Tyvelä.

Yhteyshenkilö: Tiina Männistö-Funk

Hankkeen verkkosivut

Kuntarakenne

Kuntarakenne-hankkeessa kehitetään asuinaluesuunnittelua taiteen avulla.

Yhteyshenkilö: Vuokko Kemppi-Vienola

Hankkeen verkkosivut

Learning from new religion and spirituality -projekti (LeNeRe)

Learning from new religion and spirituality -projekti (LeNeRe) tutkii sitä, millä tavoin nykykulttuurissa keskeinen oppimisen arvo näkyy silloin kun aikuiset ihmiset osallistuvat itselleen uuteen henkiseen tai uskonnolliseen toimintaan. Projekti paneutuu kysymykseen neljän Suomeen sijoittuvan tapaustutkimuksen keinoin. Selvitämme millaisia oppimisen konteksteja perinteiset ja uudemmat henkiset käytännöt tarjoavat ja millaisia uusia ajatuksia ja taitoja niiden piirissä on mahdollista oppia. Olemme erityisen kiinnostuneita siitä, millä tavoin ihmiset siirtävät uuden harjoituksen piirissä oppimaansa elämän eri osa-alueille ja arvioivat sen merkitystä. Etnografinen tutkimuksemme tuottaa tuoreita näkökulmia ja keskustelunavauksia oppimiseen sekä luotaa oman aikamme uskonnollisen ja maallisen kulttuurin vuorovaikutusta ja rajapintoja.

Yhteyshenkilö: Terhi Utriainen

Hankkeen verkkosivut

Mission Finland. Cold War Cultural Diplomacy at the Crossroads of East and West

The Mission Finland project examines American, British and Soviet cultural operations in Finland during the Cold War period. We explore how foreign states attempted to have an impact on Finnish people and Finnish society by sending artistic tours to the country, organizing exhibitions and trying to influence media agendas. The project aims at creating a big picture of cultural Cold War in Finland, until now an internationally unknown dimension of a global phenomenon. The new interpretation and results provided by the project will widen public knowledge of the cultural Cold War and provide tools for understanding the legacies of Cold War cultural diplomacy and propaganda, and their ongoing influence on information warfare and soft power today. The project draws on historical qualitative methods and utilizes archival records, media materials, oral history interviews and visual materials.

Mission Finland -projektissa tutkitaan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja niiden liittolaisten Suomeen kohdistamaa kulttuuridiplomatiaa ja informaatiovaikuttamista kylmän sodan vuosina. Tarkastelun kohteena ovat eri maiden Suomessa järjestämät kulttuuri- ja taidetapahtumat, pyrkimykset vaikuttaa kansallisiin mediasisältöihin sekä kansalaisjärjestöt ja kulttuurialan ihmiset, joiden kautta valtiollisella tasolla määritellyt poliittiset tavoitteet tuotiin osaksi suomalaisten kokemusmaailmaa. Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys kilpailevien blokkien välisestä kamppailusta suomalaisten ”mielten ja sydänten” voittamiseksi ja liittää se osaksi kansainvälistä kylmän sodan tutkimusta. Hankkeen tuottama tutkimustieto tarjoaa työkaluja nykyään käytävän infosodan ja pehmeän vallankäytön ymmärtämiseksi. Hankkeessa yhdistetään arkistotutkimukseen pohjautuvaa kvalitatiivista historian- ja kulttuurintutkimusta sekä muistitietoaineistoja ja media-aineiston vaikutusanalyysia.

Hankkeen yhteyshenkilö: Pia Koivunen

Miten luemme? Kaunokirjallisuuden lukemisen muodot kirjallisuudenopetuksessa

Työryhmä tutkii sekä kaunokirjallisuuden lukemisen teoriaan että sen opettamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää uudenlaisia välineitä erityisesti lukiotasolla oppilaiden lukemissuhteen parantamiseen sekä kartoittaa kouluopetuksessa hyödynnettäviä uudenlaisia lähestymistapoja sanataiteeseen.

Yhteyshenkilö: Aino Mäkikalli

Muutoksen veistäjät: Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600

Poikkitieteinen tutkimushanke tarkastelee puun käyttöä Koillis-Euroopassa 1100-luvulta 1600-luvulle. Se analysoi pitkällä aikajänteellä tapahtuneita muutoksia puun hyödyntämisessä ja kulttuurisessa merkityksessä. Kuinka puun käytön eri muodot ja niiden muutokset kytkeytyivät muinaisiin elämäntapoihin ja ihmisten, eläinten ja ympäristön sekä yliluonnollisen välisiin suhteisiin? Suomen Akatemian vuosina 2018–2022 rahoittaman hankkeen tutkimusryhmä koostuu kasvitutkijoista, arkeologeista, taidehistorioitsijoista ja historioitsijoista.

Yhteyshenkilö: Visa Immonen

Hankkeen verkkosivut

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (CoE in Game Culture Studies)

Suomen Akatemian rahoittama Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteinen pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (CoE in Game Culture Studies) tutkii itse pelien lisäksi pelien suunnittelua ja tuotantoa, pelaajien toimintaa sekä pelaamiseen liittyviä yhteiskunnallisia rakenteita. Huippuyksikön painopiste on digitaalisten pelien ja pelikulttuurien tutkimuksessa, mutta tutkimus käsittelee myös lautapelaamiseen, roolipelaamiseen ja muihin peleihin ja leikkeihin liittyviä ilmiöitä.

Yhteyshenkilö: Jaakko Suominen

Hankkeen verkkosivut

Puhuvat koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020

Puhuvat koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020. Koneen Säätiö ja Turun yliopisto 2018–2022. Tutkimushanke keskittyy ihmisen ja koneiden väliseen ääneen perustuvan kommunikaation historiaan ja nykyisyyteen sekä laajemmin ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kulttuuriseen kuvitteluun. Viiden tutkijan ja yhdeksän ja puolen henkilötyövuoden projektin rahoittaa Koneen Säätiö vuosina 2018-2022.

Yhteyshenkilö: Pertti Grönholm

Hankkeen verkkosivu

 

Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta, aktivismi -hanke

Hankkeessa tutkijat ja sarjakuvantekijät selvittävät yhteistyössä, miten siirtolaisuutta käsitellään sarjakuvassa. Seitsenhenkiseen hankeryhmään kuuluvat Warda Ahmed, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola ja Anna Vuorinne. Hankkeessa pohditaan, miten siirtolaisuuteen liittyviä tarinoita kerrotaan esimerkiksi omaelämäkerrallisessa ja dokumentaarisessa sarjakuvassa tai miten sarjakuva soveltuu osaksi siirtolaisuutta ja pakolaisuutta käsittelevää ja antirasistista aktivismia. Minkälaisia edellytyksiä sarjakuvalla voidaan luoda erilaisten ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle? Sarjakuva ja siirtolaisuus -hanke tuottaa paitsi tutkittua tietoa myös sarjakuvia. Haluamme myös tuoda tieteellistä tietoa laajemman lukijakunnan ulottuville, esimerkiksi lukioiden äidinkielenopetuksen tueksi tehtävän sarjakuva-analyysia käsittelevän kirjan muodossa.

Yhteyshenkilö: Ralf Kauranen

Hankkeen verkkosivut

SCISMA-projekti

Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen SCISMA-projekti (2020–2023) tutkii, miten Rooma selvisi myöhäiskeskiajan kirkon pahimmasta kriisistä. Lännen suuren skisman (1378–1417) aikaiset Rooman paavit lasketaan paaviuden viralliseen jatkumoon, mutta tämä jälkimaailman näkökulma hämärtää sen, että roomalainen puoli oli erittäin syvässä kriisissä skisman johdosta. Suurin osa pätevästä hallintohenkilökunnasta seurasi ranskalaista paavi Klemens VII:ää Avignoniin, ja Urbanus VI:lle Roomaan jäi vajaamiehitetty kuuria. Isku osui myös paavin alla toimineisiin sääntökuntiin: vaikutusvaltaiset Ranskan provinssit ja Pariisin yliopisto tukivat Klemens VII:ää.


Kriisi tarjosi myös uusia mahdollisuuksia. Rooma oli avoin uusille ideoille, ja lojaalit miehet saattoivat edetä kirkollisella uralla. SCISMA tutkii 1) miten Rooman kuuria rakensi uudelleen hallintonsa, 2) miten Rooman sääntökunnat ja kirkot puolustivat auktoriteettiaan ja solmivat poliittisia liittosuhteita ja 3) mitä strategioita uudet ryhmät ja yksilöt käyttivät parantaakseen asemiaan kirkon sisällä.

Yhteyshenkilö: Kirsi Salonen

Hankkeen verkkosivut

Seksuaalisuus ja leikki mediakulttuurissa (SaP), Sexuality and Play in Media Culture

Hanke tarkastelee leikin ja leikkisyyden nautinnollisia ja kivuliaita muotoja yksityisissä ja kollektiivisissa elämissä, joiden maisemana on yhä mediakyllästeisempi ja verkostoituneempi nykykulttuuri. SaP tarjoaa uusia tapoja ymmärtää seksuaalisuuden ja mediakulttuurin vangitsevaa vetovoimaa sekä sen yhteyttä seksuaalisten, sukupuolisten ja rodullisten identiteettien muotoutumiseen.

The project explores both the pleasurable and hurtful edges of play and playfulness in personal and collective sexual lives that unfold in increasingly media saturated and networked environments. SaP offers novel ways for understanding the captivating and gruelling attractions of sexuality and contemporary media, as well as their connections with gendered and racialised identities.

Hankkeen yhteyshenkilö: Susanna Paasonen

Hankkeen verkkosivut

Tie meren yli – Kulttuurinen vuorovaikutus yliopistokaupunkien Turun ja Uppsalan välillä 1640–1828 Vägen över havet – kulturell växelverkan mellan universitetsstäderna Åbo och Uppsala 1640–1828

Hanke tutkii Turkua yhtenä Ruotsin valtakunnan ydinalueiden keskeisistä yliopisto- ja hallintokaupungeista yliopiston perustamisesta vuonna 1640 yliopiston siirtämiseen Helsinkiin 1828. Tavoitteena on Turun osalta antaa uutta tutkimustietoa yliopistokaupungin merkityksestä Ruotsin valtakunnassa ja sen älymystölle sekä selvittää, miten Turun inhimillinen ja kulttuurinen vuorovaikutus toisen yliopistokaupungin, Uppsalan kanssa näkyi turkulaisten arjessa. Näihin kysymyksiin vastaamme analysoimalla Turun akatemian ylioppilaiden, opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta Turussa, Turun seudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä sekä tarkastelemalla ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen synnyttämiä pääomavirtoja ja aineellisen kulttuurin ilmenemismuotoja.

Tieteellisesti hanke linkittyy uusimpaan, historiantutkimukseen, jossa yhdistyvät kaupunki- ja kulttuurihistoria ja kulttuurimaantiede, yliopistohistoria, tieteen ja liikkuvuuden historia, henkilöhistoria ja prosopografinen tutkimus sekä sosiaalisten verkostojen tutkimus makro- ja mikrotasolla. Hanke toteutetaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin välisenä konsortiona.

Yhteyshenkilö: Charlotta Wolff

Hankkeen verkkosivut

Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria/Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory

Suomen Akatemian hanke “Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita.

"Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory" develops ideas and analytical instruments that help researchers, professional groups and non-academic audiences navigate today’s social and textual environments that are dominated by storytelling. We put contemporary literary fiction in dialogue with manipulative stories that are spread on the internet, in order to reveal the dubious relationship that some narratives have with identity, truth, politics, and complex phenomena such as climate change. In order to confront these issues, we reveal the sophisticated story-critical ideas and techniques offered by works of contemporary fiction. The team in Turku brings into dialogue contemporary story-critical fiction and the broader uses of narrative in contemporary consumer culture in which narrative identity is often understood in narrow, limiting, and commercially motivated ways. It examines the relationship between narrative and identity from two interlaced perspectives: in relation to 1) metanarrativity and 2) the uses of narrative in promoting wellbeing.

Yhteyshenkilö: Hanna Meretoja

Hankkeen verkkosivut

Ylirajainen ympäristökilpailu

Ylirajainen ympäristökilpailu: Vertaileva tutkimus vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriasta Suomessa ja Venäjällä 1800-luvun lopusta 2000-luvulle

Tämä vertaileva tutkimus kohdistuu vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriaan Suomessa ja Venäjällä 1800-luvun lopulta 2000-luvulle, minä ajanjaksona kumpikin maa kävi läpi neljä syvälle käyvää yhteiskunnallista vaihetta, joiden murroskohtina oli ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä kylmän sodan päättyminen. Tutkimus selvittää tässä sodan ja rauhan, kriisien ja kehityksen muodostamassa kontekstissa vesistöjen ylirajaista pilaantumista ja suojelua viidellä eri sosioekologisella tasolla.

Yhteyshenkilö: Simo Laakkonen

Hankkeen verkkosivut

Tutkimuskeskukset ja -verkostot

Laitoksemme tutkimustoimintaa leimaavat monialaiset koordinoimamme tutkimusverkostot ja tutkimuskeskukset. Nämä ovat:

Aallonharjalle (AHA): The Marine Research Laboratory for Humanistic and Social Sciences

Aallonharjalle eli AHA on Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa toimiva mereen tai muihin vesistöihin liittyvän humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen laboratorio. Sen tavoitteena on koota yhteen tutkijoita, joiden tutkimus liittyy yliopistojen meri ja merenkulku -profiilialueeseen. Yhteisten projektien
ja hankkeiden lisäksi järjestämme säännöllisiä tutkimusseminaareja ja toteutamme myös tilaustutkimuksia.

> AHAn verkkosivusto

Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC)

Monitieteinen Centre for the Study of Christian Cultures -tutkimuskeskus kokoaa yhteen tutkimusta ja tutkijoita, jotka keskittyvät kristinuskon ja kristillisten kulttuurien tutkimukseen erilaisista, muun muassa humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Tutkimuskeskuksessa tarkastellaan kristinuskon ideologisia, poliittisia, kulttuurisia ja taiteeseen, talouteen sekä arkeen liittyviä ulottuvuuksia niin historiassa kuin nykyisyydessä. Keskuksen toiminnan runkona ovat kuukausittaiset alustus- ja keskustelutilaisuudet. Lisäksi keskus järjestää erilaisia tieteellisiä seminaareja ja tuottaa opetusta ja julkaisuja kristillisistä kulttuureista. Tutkimuksen ohella keskuksen tutkijat osallistuvat yliopistojen yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamiseen muun muassa toimimalla tiedotusvälineissä asiantuntijakommentaattoreina, ylläpitämällä blogia sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia.

CSCC:n verkkosivusto

International Institute for Popular Culture (IIPC)

International Institute for Popular Culture perustettiin vuonna 2006 edistämään populaarikulttuurin monitieteistä tutkimusta. Instituutin keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa populaarimusiikki, radio, elokuvat ja televisio, uudet mediat ja informaatioteknologia, festivaalit ja kaupunkikulttuuri, nuoriso- ja alakulttuurit, kulttuuriteollisuus ja urheilu.

IIPC järjestää säännöllisesti debatteja, konferensseja, tuottaa julkaisuja ja edistää kansainvälistä tutkijavaihtoa yhteistyössä alan keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Instituutin toimintaa ohjaa kansainvälinen ohjausryhmä, johon kuuluu populaarikulttuurin johtavia tutkijoita Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

IIPC:n verkkosivusto

Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö

Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä tutkitaan kulttuurin, terveyden ja sairauden välisiä yhteyksiä usean tieteenalan näkökulmasta. Yksikkö antaa alan opetusta, ja toimii myös yliopiston kolmannen tehtävän mukaisissa hankkeissa.

Yksikössä toimii Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama ArtsEqual-tutkimushanke. Turun yliopiston Asklepios-opintokokonaisuus (15 op), joka yhdistää opetuksessa lääketieteellisiä, humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia, koordinoidaan Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköstä. Yksikkö koordinoi myös tohtorikoulutettavile ja muille tutkijoille tarkoitettua Kulttuuri ja terveys -seminaaria sekä valtakunnallista taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimuksen Taikusydän-tutkijaverkostoa.

Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö

Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto (Turku McNet)

Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto tarjoaa alustan Turun yliopistossa ja Turun alueella tehtävälle monikulttuurisuutta koskevalle tutkimukselle, opetukselle ja kehitystyölle. Alusta kerää ja jakaa tietoa alan asiantuntijuudesta, opetuksesta, seminaareista, tapahtumista ja tutkimushankkeista, tarjoten näin verkoston erilaisille tiedon tarvitsijoille kuten tutkijoille, opiskelijoille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille ja muille monikulttuurisuuden kanssa työskenteleville. Verkostoa koordinoi toimii Turun yliopiston uskontotieteen oppiaine.

Turku McNetin verkkosivusto

SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory

SELMA on monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy tarinankerronnan, kokemuksellisuuden ja kulttuurisen muistin välisten kytkösten tarkasteluun erilaisista teoreettisista ja historiallisista näkökulmista. Keskuksessa tutkitaan esimerkiksi elämän tarinallistamista, traumakertomuksia ja digitaalista tarinankerrontaa. Kokemuksen, kertomuksen ja muistin suhdetta lähestytään eri tutkimusperinteistä käsin ja samalla synnytetään tieteidenvälistä dialogia. Keskuksen toiminnassa on mukana useita tiedekuntia, ja se kokoaa yhteen Turun yliopiston temaattisen kokonaisuuden ”Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos” tutkimusta valtakunnallisesti johtavana kulttuurisen muistin tutkimuksen keskuksena. SELMA tekee kansainvälistä yhteistyötä erilaisten kertomuksen ja muistin tutkimuksen verkostojen kanssa. Se järjestää tutkimustapahtumia sekä teoreettisista että yhteiskunnallisesti ajankohtaisista aiheista. Keskuksen tavoitteena on edistää tieteiden ja taiteiden vuoropuhelua sekä toimia tutkijat, taiteilijat ja yliopiston ulkopuoliset tahot kokoavana yhteisönä.

SELMAn verkkosivusto

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS)

TUCEMEMS tukee ja edistää tieteellistä tutkimusta, joka kiinnittyy aikajaksolle myöhäisantiikista 1700-luvun loppuun. Keskuksen lähtökohtana on Turun yliopiston useissa oppiaineessa tehtävä keskiajan ja varhaismodernin tutkimus. Keskus tekee yhteistyötä muiden sekä kansallisten että kansainvälisten vastaavien yhdistysten, keskusten ja laitosten kanssa. Keskuksen toiminta on avointa kaikille siitä kiinnostuneille.

TUCEMEMSin verkkosivusto

Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkosto (TYKE)

Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkosto kokoaa yhteen eläimiin sekä ihmisten ja eläinten suhteisiin liittyvää ihmistieteellistä tutkimusta. Verkosto toimii Turun yliopistossa, Humanistisessa tiedekunnassa, mutta siinä on mukana  tutkijoita myös laajemmin Turun alueelta. Tutkimuksissa tarkastellaan esimerkiksi ihmisen ja muiden eläinten välisiä kohtaamisia, rajaa, jaettua historiaa ja vuorovaikutusta sekä eläinten representaatioita ja toimijuutta. Verkosto järjestää säännöllisiä tutkimusseminaareja ja erilaisia muita tilaisuuksia kuten vierailuluentoja. 

> Lisätietoja: Nora Schuurman

Hankkeen verkkosivut

Uusimmat julkaisut

Letters to India (2021)

Nordisk Judaistik
Clive Tolley
(B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä)