Milla

Tiainen

Kaikki tutkimukseni edustaa kulttuurista musiikintutkimusta. Olen kiinnostunut musiikista ja äänistä käytäntöinä, joita muovaavat ympäröivän maailman aineelliset, sosiaaliset ja symboliset tekijät, mutta jotka vuorostaan muokkaavat näitä tekijöitä: tiloja ja paikkoja, teknologioiden ja esineiden rooleja, ruumiillisia prosesseja ja kokemuksia sekä ajattelutapoja ja sosiaalisia suhteita. 

Keskeinen erikoisalani on musiikkiesitysten tutkimus. Olen tarkastellut esityskäytäntöjen sosiomateriaalisia piirteitä ja merkityksiä usealla musiikkielämän alueella ulottuen ooppera- ja 'klassisen' musiikin kulttuurista kokeelliseen ja populaariin musiikkiin. Tutkimukseni liittyy myös poikkitieteelliseen ihmisäänen tutkimukseen, musiikin ja sukupuolen välisiin suhteisiin, musiikin ja enemmän-kuin-inhimillisen maailman välisiin suhteisiin, nykytaiteilijoiden työskentelyyn sekä uusmaterialismin ja posthumanismin teorioiden sovelluksiin taiteiden tutkimuksessa. Tuoreita tutkimusintresseihini liittyviä julkaisuja ovat kollegojen kanssa toimitetut teokset Mattering Voices (Routledge, 2025) ja New Materialism and Intersectionality (Routledge, 2025). 

2000-luvun puolivälistä lähtien olen kehittänyt uusmaterialistisia metodologisia lähestymistapoja musiikkiin, ääneen ja muihin taiteisiin. Olin yksi perustajajäsenistä yli 15 Euroopan maata kattaneessa tutkimusverkostossa New Materialism: Networking European Scholarship on 'How Matter Comes to Matter' (IS1307, rahoittajana European Cooperation in Science and Technology, 2014-2018). Johdin kahden muun tutkijan kanssa verkoston suurinta, taiteiden tutkimukseen keskittyvää työryhmää, New Materialisms Embracing the Creative Arts, jossa toimi yli 60 jäsentä. Organisoin myös (yhdessä Jussi Parikan kanssa) ensimmäisen kansainvälisen uusmaterialismi-konferenssin (Anglia Ruskin University, 2010) yhä vuosittain jatkuvassa konferenssisarjassa. 

Vuosina 2020-2024 johdin taidehistorian yliopistonlehtori Katve-Kaisa Kontturin kanssa poikkitieteellistä Koneen Säätiön rahoittamaa projektia Taidetyö ja talouden uuden muodot. Hanke tuotti uutta tietoa taiteilijoiden muuttuvasta työstä ja ansainnan mahdollisuuksista nyky-yhteiskunnassa yhdistäen metodologisesti taiteiden tutkimusta, yhteiskuntatieteellistä työntutkimusta ja taiteellista tutkimusta. Tutkimusryhmäämme kuului kirjallisuustieteen, mediatutkimuksen, musiikkitieteen, sosiologian, taidehistorian, yhteiskuntapolitiikan sekä äänitaiteen ja äänentutkimuksen osaajia. 

Julkaisuihini kuuluu vajaat 40 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa, monografiat Säveltäjän sijainnit (Jyväskylän nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2005) ja Becoming-Singer: Cartographies of Singing, Music-Making and Opera (Turun yliopisto 2012) sekä yllä mainittujen artikkelikokoelmien lisäksi aiemmat toimitetut teokset Musiikin ja teatterin tekijöitä (Suomen musiikkitieteelinen seura, 2005) ja Musical Encounters with Deleuze and Guattari (Bloomsbury Academic, 2017). Tällä hetkellä minulla on kustannussopimus yhdelle monografialle ja yhdelle toimitetulle teokselle. Olen toimittanut 13 erikoisnumeroa koti- ja ulkomaisiin kausijulkaisuihin. Näistä mainittakoon numerot lehtiin Body&Society (2014), Cultural Studies Review (2015) ja Ruukku - Studies in Artistic Research (2018) sekä musiikintutkija Taru Leppäsen työtä juhlistava Musiikki-lehden erikoisnumero (2024). 

Kaikkiaan olen julkaissut yli 100 tieteellistä tekstiä. Olen esitelmöinyt laajasti (yli 60 konferenssiesitelmää) pitäen keynote-esitelmät muun muassa Maynoothin, Salamancan ja Utrechtin yliopistoissa sekä Albert-Ludwigs-Universität Freiburg -yliopistossa. Vuosina 2017-2020 päätoimitin Suomen musiikkitieteellisen seuran julkaisemaa Musiikki-lehteä.     

Parhaillaan olen kiinnostunut nykyisen oopperakulttuurin taiteellisista ja yhteiskunnallisista mahdollisuuksista ja haasteista, taidekollektiiveista Suomen ylirajaisessa nykytaiteessa sekä uusmaterialistisen ja posthumanistisen filosofian kehittelyistä musiikin- ja äänentutkimuksessa.