Tutkimus maisemantutkimuksen suuntautumisvaihtoehdossa

Maisemantutkimus tutkii paikkoja, maisemaa ja näiden muutosta kulttuurisina ilmiöinä yhdistäen humanistista tutkimusotetta muiden ympäristöä tutkivien alojen teoriaan ja menetelmiin. Menetelminä voidaan käyttää haastatteluja, paikkatietokyselyitä, historiallista lähdetutkimusta, kuva-analyysiä tai osallistuvaa havainnointia.

Maisemantutkimus kysyy:

  • Miten ihminen kokee maiseman? 
  • Miten maisema on muotoutunut?
  • Miten arvot suuntaavat maiseman kehitystä?
  • Millainen maisema on oikeudenmukainen? 

Käynnissä olevat hankkeet

Ylirajaiset vesistöt: Vertaileva tutkimushanke vesiensuojelun ympäristöhistoriasta Suomessa ja Venäjällä

Ympäristöhistoria tutkii ihmisen ja muun luonnon vuorovaikutusta ajassa. Maailmalla ympäristöhistorian tutkimus on keskittynyt pitkälti maaseudun ja metsien tutkimukseen. Alueelliset meret ja valtameret ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Myös Euroopan merien ympäristöhistorian tutkimus on vasta alkuvaiheissaan.

Tämän tutkimuksen kohteena on Itämeren modernin ympäristöhistorian tärkein teema: sen vesien saastuminen ja suojelu. Tutkimus lähtee liikkeelle Itämeren valuma-alueelta, joka on pinta-alaltaan neljä kertaa suurempi kuin Itämeri itse, mutta kohdistuu Suomen ja Venäjän vesistöihin 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Tämän ajanjakson aikana kumpikin maa kävi läpi neljä syvälle käyvää yhteiskunnallista vaihetta, joiden murroskohtina oli ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä kylmän sodan päättyminen. Tutkimus selvittää tässä sodan ja rauhan, kriisien ja kehityksen muodostamassa kontekstissa vesistöjen ylirajaista pilaantumista ja suojelua.

Tapaustutkimukset kohdistuvat paikalliselle, alueelliselle, kansalliselle, kansainväliselle ja globaalille tasolle. Esimerkiksi paikallisella tasolla vertailuparina on Helsinki ja Leningrad/Pietari. Jokaisella tasolla selvitetään yhteistä tematiikkaa vertailevasta näkökulmasta Suomessa ja Venäjällä kuin niiden välillä empiirisellä, kontekstuaalisella sekä rakenteellisella analyysilla. 

Tutkimusryhmä, johon kuuluu niin suomalaisia Turun yliopistosta kuin venäläisiä tutkijoita Pietarin ja Moskovan korkeakouluista, pyrkii julkaisemaan tuloksiaan akateemisten väylien lisäksi tuottamalla yhteistyöprojektin avulla päätutkimusteemoista lyhyitä dokumenttifilmejä.

Nelivuotisen tutkimuksen (2021-2024) rahoittaja on Koneen Säätiö ja se on osa säätiön monitieteistä Kestävä kehitys, Venäjä ja Suomi -tutkimusohjelmaa.

Hankkeen vastuuhenkilö: Simo Laakkonen (simo.laakkonen@utu.fi, puh. 045 13 77 259).
 

Kulttuurisuunnistelu. Tutkimus taidelähtöisistä menetelmistä Porin Pihlavan ja Väinölän lähiöiden kulttuurikartoituksessa ja yhteiskehittämisessä

Maisemantutkimuksen oppiaine on mukana Ympäristöministeriön lähiöohjelmassa 2020-2022. Ohjelman tavoitteena on asuinalueiden kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen myönteinen kehitys, joka tuottaa asukkaille hyvinvointia ja alueille elinvoimaisuutta. Ympäristöministeriön koordinoimassa ohjelmassa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja oikeusministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Kulttuurisuunnistelu-hanke tutkii taidelähtöisiä menetelmiä kahdessa porilaisessa lähiössä Väinölässä ja Pihlavassa. Tutkimuksen tavoitteena on ehkäistä alueiden eriarvoistumista, tunnistaa ja vahvistaa yhteisöllisiä identiteettejä ja resursseja sekä edistää kulttuurisia oikeuksia, hyvinvointia ja tasa-arvoa.

Laajan, yhdessä asukkaiden kanssa toteutettavan kulttuurikartoituksen avulla, selvitämme alueen arjessa merkittäviä paikkoja ja reittejä, jotka voidaan yhdistää kaupungin eri toimialojen kehittämislinjauksiin. Näiden pohjalta hahmotamme kulttuurireittejä, joissa taideohjelmat yhdistyvät kulttuuri- ja luontoarvoihin. Näin vakiinnutetaan positiivisia kokemuksia ja esityksiä alueesta ja sen yhteyksistä kaupungin muihin alueisiin.

Hyödynnämme taidelähtöisiä metodeja niin aineiston keruussa, sen analysoinnissa kuin tutkimustulosten julkaisemisessakin. Taidelähtöisyys on osa laajasti toteuttamaamme kulttuurikartoitusta ja alueiden yhteiskehittämistä. Moniaistisuuteen ja taidelähtöisiin menetelmiin perustuviin kenttätöihin kuuluvat havainnointi, kävelyhaastattelut, aistietnografiset kävelyt, yhteisöllinen runous ja äänimaisemat sekä visuaaliset lähestymistavat. Näillä menetelmillä pystymme nostamaan lähialueista esille sellaisia piirteitä, kokemuksellisuutta, tunnekarttoja, identiteettejä ja toivetiloja, jotka eivät perinteisimmissä aineistonkeruun tavoissa kielellisty ja tule esille.

Väinölässä tutkimuksen tieteellinen merkitys perustuu yhteisötaiteen ja aistietnografian hyödyntämiseen lähiökontekstissa ja osallistavassa suunnittelussa uutena lähestymistapana, jolla löydetään piileviä tai marginaalisia affektiivisia ja moniaistisia merkityksiä ja tilallisuuksia. Väinölässä erityisenä osatavoitteena on taidelähtöisten menetelmien avulla löytää alueen paikallisidentiteetti, ylisukupolviset kokemukset ja tarinallistuneet paikkojen henget ja reitit osana aluetta ja sen ympäristöä.

Pihlavassa tutkimuksen tieteellinen merkitys perustuu uuteen nuorisotutkimuksen näkökulmaan, jossa nuorten tilankäyttöä asuinympäristössään tutkitaan performatiivisena ja esteettisenä ilmaisumuotona.  Nuorten näkökulma asemoidaan kulttuurisesti kartoittaen alueen tarpeita ja kehittämiskohteita. Näin voidaan purkaa jännitteitä ja eriarvoisuutta alueen eri käyttäjäryhmien välillä.

Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori
Hankkeen tutkijatohtori: Laura Seesmeri, maisemantutkimus (1.9.2020 alkaen)
Hankkeen rahoitus: ARA 80 %, omarahoitusosuus 20 %

Seuraa hanketta myös verkossa, facebookissa ja instagramissa

Päättyneet hankkeet

KOKKELI – Kokemäenjoenlaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen (2017 – 2019)

Koneen Säätiön rahoittamassa Kokkeli-hankkeessa tuotetaan Kokemäenjokilaakson maaseutualueilla osallistuva kulttuurikartoitus ja yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti. Tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoiden ja alueen asukkaiden kulttuuriympäristöarvot osallistamisen ja taiteen avulla.

Menetelminä käytetään kulttuurikartoitusta ja maaseututaiteilijan konseptia. Tuloksia ovat alueen kulttuuristen resurssien tunnistus kulttuurikartoituksella, yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti, uusi yhteisöllinen suojelun toimintamalli, uudet kontaktiverkostot ja kumppanuudet, työtilaisuuksien luominen taiteilijoille, näyttely sekä loppujulkaisu.

Kohdealue muodostuu Kokemäenjokilaakson maaseudusta. Alueen maisemaan liittyy paljon kulttuuri- ja luonnonarvoja. Alueeseen kohdistuu myös kasvavia muutospaineita eikä suojelun arvoista ja tavoista ole yksimielisyyttä. Tutkijoina ovat läänintaiteilija Marjo Heino ja tutkija Vuokko Kemppi-Vienola.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

Verkkosivu: http://blogit.utu.fi/kokkeli/

Vesikansa – Millaista on porilainen vesikansalaisuus?

Porilaisten suhdetta Kokemäenjokeen selvitetään Vesikansa-kulttuurikartoitushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan joen ja sen rantojen käyttöä kaupungin viidellä eri alueella: keskustassa, Pormestarinluodossa, Karjarannassa, Kyläsaaressa sekä Kalaholman ja Lukkarinsannan asuinalueella. Kulttuurikartoitusta tehdään alueilla haastattelemalla avainhenkilöitä, asukkaita sekä muita käyttäjiä ja havainnoimalla jokiympäristön käyttöä sekä rannoilta että joelta käsin. Eri alueilta kerätään käyttöön sekä haastateltujen kertomiin muistoihin, merkityksiin ja arvostuksiin liittyvää paikkatietoa, joka esitetään karttamuodossa. Hankkeen rahoittavat Länsi-Suomen Osuuspankki ja Porin kaupunki.

Hanke on alkanut 1.2.2019 ja jatkuu 31.12.2020 asti. Hankkeessa työskentelevät projektitutkijoina FM Ilona Hankonen 15.10. asti ja 1.10. alkaen FM Vuokko Kemppi-Vienola.

Hankkeen raportti: Vesikansa. Kokemäenjoki porilaisten elettynä arkiympäristönä (2021)

Yhteystiedot

Ilona Hankonen, 050 306 1158, kihank@utu.fi

BALTICRIM -hanke sukeltaa Itämereen

Merialueiden käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä merkitsee erilaisten riskien ja resurssien yhteensovittamista. Itämeren alueen merialuesuunnittelu tähtää merialueen kestävään kehitykseen ja hyvän tilan saavuttamiseen, joka toteutetaan yli rajojen ja sektoreiden toteutuvalla yhteistyöllä.

BalticRIM-hankkeessa kartoitetaan keinoja huomioida merialuesuunnittelussa Itämeren poikkeuksellisen hyvin säilynyt vedenalainen kulttuuriperintö ja maisema. Hankkeen kansallisina yhteistyökumppaneina ovat mm. Museovirasto ja Metsähallitus ja hanketta johtaa Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto.

Maisemantutkimuksen oppiaine on mukana osahankkeessa, jossa projektitutkija Laura Seesmeri kartoittaa vedenalaisen maiseman ja kulttuuriperinnön määritelmiä ja sukeltajien kokemuksia vedenalaisesta maisemasta. Hanke saa osarahoitusta EAKR Itämeren alueen ohjelmasta Interreg Baltic Sea Region.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

Verkkosivut:

 

https://www.msp-platform.eu/projects/balticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cultural-heritage-management

 

https://www.submariner-network.eu/balticrim-cases/underwater-landscape-in-the-baltic-sea-msp-context

LiViHeRi – Living with Cultural Heritage

Hankkeessa selvitetään kuinka historiallista kaupunkia voi kehittää suojellen samalla sen erityistä ympäristöä ja kulttuuria. Siinä osallistuu kolme kaupunkia – Suomesta Rauma, Ruotsista Visby ja Latviasta Kuldiga sekä Aizpute. Hankkeessa vertaillaan näiden kaupunkien kokemusten samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia hyvien käytänteiden löytämiseksi matkailun edistämiseen. Osallistujat kehittävät yhdessä matkailuhankkeita ja -tuotteita, jotka perustuvat paikalliseen kulttuuriin ja luonnonympäristöön. Käytännössä työ koostuu matkailuhankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kokemusten jakamisesta yhteisissä työpajoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hanke tuottaa kolme uutta yhteistä matkailuhanketta ja kaksi -kohdetta esitteineen.

Hankkeen rahoittajana on Interregin Central Baltic-ohjelma. Hankkeen johtajana on Laura Puolamäki maisemantutkimuksen oppiaineesta. 

Vastuuhenkilö: Laura Puolamäki (laura.puolamaki@rauma.fi)

Hankkeen verkkosivu: https://liviheri.wordpress.com/2015/10/15/living-with-cultural-heritage/

Kulttuurialan kolmannen ja neljänen sektorin rooli -selvitys (2018)

Cuporen ja Turun yliopiston yhteinen selvityshanke kartoittaa kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin nykytilaa paikallisen ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Selvitys arvioi kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin muutostekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien kulttuuritoimintaan. Kolmannen ja neljännen sektorin kohdalla selvitetään kulttuurin ja taiteen toimijatyyppejä ja eri kuntien näihin soveltamia yhteistyömalleja.

Selvitys tukee kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamista sekä taide- ja kulttuuripolitiikan alueellisuutta koskevien suuntaviivojen valmistelua. Lisäksi selvityksen tarkoitus on tuoda esille sitä, miten kunnissa on varauduttu alueuudistuksen vaikutuksiin kulttuuritoiminnan tehtävissä, yhteistyössä ja resursseissa. Kohdealueita ovat Espoo, Luumäki, Masku, Pori, Sipoo ja Turku ja Satakunnan sekä Varsinais-Suomen maakunnat. Loppuraportti julkaistaan Cuporen julkaisusarjassa.

Hankkeen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttajina maisemantutkimuksen oppiaine sekä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Projektitutkijana on Sanna Forsell.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

TASAPELI - Luontopohjainen vesienhallinta ja kaupunkisuunnittelun sosiokulttuuriset aspektit – esimerkkikohteena Porin kaupunki

Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, valtioneuvoston rahoittama tutkimus- ja selvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää monitavoitteisten, luontopohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen tuomiin maankäytön haasteisiin vastaamisessa. Maisemantutkimus toteutti tutkimushankkeen osana vuonna 2018 tapaustutkimuksen luontopohjaisten vesienhallintaratkaisuiden sosiaalisista ja kulttuurisista tavoitteista ja vaikuttavuudesta Porissa. Kaupungin edustajien haastattelut tuottivat tietoa siitä, miten luontopohjaisuus ymmärretään erityisesti hulevesien hallinnassa ja millaisia haasteita luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyy. Osatutkimuksen toteutti projektitutkija FM Ilona Hankonen.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

Verkkosivu: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Tehokkaat_ja_vaikuttavat_luontopohjaiset_ratkaisut_ilmastonmuutoksen_sopeutumisen_valineina_TASAPELI

Elävä Pori –hanke

EURA-tunnus: A70128

Toteuttajaorganisaatio: Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (päätoteuttaja) sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (osatoteuttaja)

Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori Hankkeen rahoitus: EAKR toimintalinja 2, kuntarahoitus 30 %

Hankkeen kesto: 15.1.2013–31.12.2015

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupunkikehityksen innovaatioalusta keräämällä, yhdistämällä ja jakamalla uudella tavalla eri tutkimusalojen ja eri osallisryhmien kaupunkitilaa koskevaa tietoa. Innovaatioalusta perustuu yhteisölliseen tiedonjakamiseen. Hankkeen tavoitteena on samalla kehittää uudenlaista kulttuurialojen korkeakoulutuksen opetuksen mallia, joka toimii kiinteälle yhteistyölle yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa alan työtilaisuuksien ja työllisyyden edistämiseksi.

Porin kaupunki toimii innovaatioalustan rakentamisen Living Lab’ina ja alustaa rakennetaan konkreettisten kohteiden yhteydessä, joista hankkeen toteuttajilla on olemassa olevaa tutkimuksellista tietoa ja joiden kehittämiseen erilaisilla osallisryhmillä, suunnittelijoilla ja yrittäjillä on intressi. Hankkeen tuloksena kohteissa voidaan toteuttaa kaupunkitilaa ja rakentamista koskevia innovaatioita. Konkreettisina kohteina ovat Porin Asuntomessut 2018 ja alueeseen liittyvien puisto- ja viheralueiden suunnittelu, Lyhytaaltoasema sekä Koiviston ulkoilupuisto ja lähiöiden kehittäminen.

Elävä Pori www-sivusto: https://elavapori.wordpress.com/

Lähiön henki - Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke

Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori
Hankkeen rahoitus: ARA 80 %, Omarahoitusosuus 20 %
Hankkeen kesto: 15.1.2013–31.12.2015

      Asuinalueiden kehittämisohjelmalla edistetään vuosina 2013–2015 asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Sen keskiössä ovat kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa. Ohjelmassa ovat mukana ARA, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Ympäristöministeriö koordinoi ohjelmaa ja ARA vastaa sen toteutuksesta.

Vuonna 2013 alkaneet osahankkeet:

Osahanke 1: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asuinviihtyvyys, Pihlava, Pormestarinluoto, Sampola. FM Sanna Forsell

Osahanke 2: Alueellisen eriytymisen ja asuinalueiden sosiaalisen tilan tutkimus Itä-Porin lähiöissä. YTM Antti Wallin

Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke tähtää kulttuurisuunnittelumenetelmän pilotointiin Porin lähiöissä ja jalkauttamiseen hyvänä hallintokäytäntönä. Samalla se tuottaa osallistietoa lähiöistä kaupungin strategiseen suunnitteluun sekä niiden kehittämisen erityistarpeisiin. Kutakin kohdelähiöitä tutkitaan omasta näkökulmastaan, mutta läpäisevänä painotuksena ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet segregaation ehkäisemisen avaintekijöinä. Tutkimushankkeen kohdealueet ovat samat kuin Porin kaupungin Kaikkien Pori -kehittämishankkeella: Pihlava, Pormestarinluoto sekä Itä-Porin lähiöiden muodostama kokonaisuus, ns. hybridi-Pori. Hankkeen yhteistyötahoina Porissa ovat Porin kaupungin johto, kaupunkisuunnittelu, koulutoimi, vapaa-aikatoimi ja kulttuuritoimi.

Hanke muodostaa osan laajempaa hankekokonaisuutta, jonka muut osat keskittyvät kulttuurikartoituksen menetelmäkehittelyyn ja pilotointiin. Hankkeessa tuotetaan hyödynnettävää tietoa ja kokemuksia sekä tehdään yhteistyötä kansallisella tasolla Aran lähiöohjelmassa olevien yhteistyöhankkeiden sekä

Osana omaa ympäristöä –hanke

Hankkeen johtaja yliopisto-opettaja Eeva Raike
Hankkeen projektipäällikkö suunnittelija Laura Puolamäki

Hanke toimii vuosina 2011-2013.

Hankkeen päätoteuttaja onTurun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja osatoteuttaja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Nakkilan kunta, Karvian kunta, Kokemäen kaupunki,  Muuritutkimus ky sekä Pyhäjärven suojeluohjelma.

Hankkeen tavoitteena on kohdistaa asukkaiden ja matkailijoiden huomio lähiluonnon erityispiirteisiin ja monimuotoisuuteen, satakuntalaiseen ympäristöön sekä maisemaan. Lisäämällä ympäristötietoa ja parantamalla ja tutkimalla ympäristönlukutaitoa edistetään ympäristön kestävää käyttöä sekä parannetaan elinympäristön laadun arvioitavuutta.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat

1) Olemassa olevan ympäristötiedon popularisointi ja jalostaminen

2) Ihmisen ympäristösuhteen ja identiteetin vahvistaminen lisäämällä tietoa omasta lähiympäristöstä, sen ainutlaatuisuudesta ja toisaalta mahdollisuuksista ja lähiympäristön arvostuksen lisääminen

3) Selkämeren kansallispuiston luonto- ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa ja ympäristökasvatuksessa

4) Oppimisympäristöjen kehittäminen

5) Maakunnallisen ympäristökasvatuksen ja tietoisuuden edistämisen koordinointi

6) Ympäristökasvatuksen sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkimuksen lisääminen tekemällä yhteistyötä eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa

Hankkeen blogi sijaitsee osoitteessa: http://osanaymparistoa.blogspot.fi/

Hankkeen osaprojektin Kulttuurien kerroksia Kauttualla blogi sijaitsee osoitteessa:

http://kerroksiakauttualla.blogspot.fi/

 

Hybrid Parks

xx

Pohjanlahden rantatie -matkailuhanke & Selkämeren rannikon matkailutiehanke

xx

Porilainen lähiömaisema

xx

DEVEPARK

xx

Rajamaamaisemat

Maisemantutkimuksen oppiaine koordinoi Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman rahoittaman suomalais-venäläis-virolaisen Rajamaamaisemat-tutkimushankkeen vuosina 2004 – 2007. Hankkeen tavoitteena oli vertailla maiseman sodanjälkeistä kehitystä luovutetun Karjalan Hiitolassa ja Kurkijoella sekä Viron ja Venäjän raja-alueilla. Suomen ja Venäjän osalta erityisenä tarkastelukohteena oli Satakuntaan siirrettyjen hiitolalaisten maisemamuistojen vertailu venäläisen nykyväestön maisemakäsityksiin. Viron ja Venäjän osalta vertailtiin viron- ja venäjänkielisten maisemakäsityksiä etenkin Ida-Virun alueella. Hankkeeseen ottivat osaa Maunu Häyrynen ja Kirsi Niukko maisemantutkimuksesta, Netta Böök Aalto-yliopistosta, Hannes Palang, Anu Printsmann ja Helen Sooväli Tallinnan yliopistosta sekä Grigori ja Tatjana Isatšenko Pietarin valtionyliopistosta. Hanke tuotti Alue ja Ympäristö (35 (2) 2006) ja Borderlands Studies (24 (2) 2009) -aikakauslehtien teemanumerot sekä Häyrysen ja Outi Fingerroosin toimittaman Takaisin Karjalaan -artikkelikokoelman (SKS 2011).

Satakunnan luonto- ja ympäristökoulun selvityshanke

xx