Tutkimus maisemantutkimuksen oppiaineessa

Maisemantutkimus tutkii paikkoja, maisemaa ja näiden muutosta kulttuurisina ilmiöinä yhdistäen humanistista tutkimusotetta muiden ympäristöä tutkivien alojen teoriaan ja menetelmiin. Menetelminä voidaan käyttää haastatteluja, paikkatietokyselyitä, historiallista lähdetutkimusta, kuva-analyysiä tai osallistuvaa havainnointia.

Maisemantutkimus kysyy:

  • Miten ihminen kokee maiseman? 
  • Miten maisema on muotoutunut?
  • Miten arvot suuntaavat maiseman kehitystä?
  • Millainen maisema on oikeudenmukainen? 

Käynnissä olevat hankkeet

Vesikansa – Millaista on porilainen vesikansalaisuus?

Porilaisten suhdetta Kokemäenjokeen selvitetään Vesikansa-kulttuurikartoitushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan joen ja sen rantojen käyttöä kaupungin viidellä eri alueella: keskustassa, Pormestarinluodossa, Karjarannassa, Kyläsaaressa sekä Kalaholman ja Lukkarinsannan asuinalueella. Kulttuurikartoitusta tehdään alueilla haastattelemalla avainhenkilöitä, asukkaita sekä muita käyttäjiä ja havainnoimalla jokiympäristön käyttöä sekä rannoilta että joelta käsin. Eri alueilta kerätään käyttöön sekä haastateltujen kertomiin muistoihin, merkityksiin ja arvostuksiin liittyvää paikkatietoa, joka esitetään karttamuodossa. Hankkeen rahoittavat Länsi-Suomen Osuuspankki ja Porin kaupunki.

Hanke on alkanut 1.2.2019 ja jatkuu 31.12. asti. Hankkeessa työskentelevät projektitutkijoina FM Ilona Hankonen 15.10. asti ja 1.10. alkaen FM Vuokko Kemppi-Vienola.

 

Yhteystiedot

Ilona Hankonen, 050 306 1158, kihank@utu.fi

KOKKELI – Kokemäenjoenlaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen (2017 – 2019)

Koneen Säätiön rahoittamassa Kokkeli-hankkeessa tuotetaan Kokemäenjokilaakson maaseutualueilla osallistuva kulttuurikartoitus ja yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti. Tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoiden ja alueen asukkaiden kulttuuriympäristöarvot osallistamisen ja taiteen avulla.

Menetelminä käytetään kulttuurikartoitusta ja maaseututaiteilijan konseptia. Tuloksia ovat alueen kulttuuristen resurssien tunnistus kulttuurikartoituksella, yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti, uusi yhteisöllinen suojelun toimintamalli, uudet kontaktiverkostot ja kumppanuudet, työtilaisuuksien luominen taiteilijoille, näyttely sekä loppujulkaisu.

Kohdealue muodostuu Kokemäenjokilaakson maaseudusta. Alueen maisemaan liittyy paljon kulttuuri- ja luonnonarvoja. Alueeseen kohdistuu myös kasvavia muutospaineita eikä suojelun arvoista ja tavoista ole yksimielisyyttä. Tutkijoina ovat läänintaiteilija Marjo Heino ja tutkija Vuokko Kemppi-Vienola.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

Verkkosivu: http://blogit.utu.fi/kokkeli/

Haastettu hegemonia: Suomen metsäteollisuuden ympäristöhistoria 1870-1970

Puunjalostusteollisuus on ollut pohjoisen pallonpuoliskon ylivoimaisesti suurin yksittäinen maaperän, vesistöjen ja ilman saastuttaja. Silti yhdenkään maan metsäteollisuuden ympäristöhistoriasta ei ole tehty laajaa kansallista tutkimusta. Tutkimushankkeen tavoitteena on kirjoittaa ensimmäinen perusteellinen tutkimus Suomen metsäteollisuuden ympäristöhistoriasta.

 

Metsäteollisuus ymmärretään projektissa kolmiosaisena verkostomaisena kokonaisuutena, joka koostuu raakapuun uitosta, puuraaka-aineen mekaanisesta ja kemiallisesta jalostuksesta sekä prosessissa syntyneiden kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten jätteiden käsittelystä ja johtamisesta maaperään, vesistöihin ja/tai ilmaan. Näiden prosessien kautta metsäteollisuus on vaikuttanut syvällisestä suomalaiseen maisemaan, sen kokemiseen ja kuvaamiseen.

Suomalaisella metsäteollisuudella on merkityksensä vuoksi ollut maassamme pitkään lähes hegemoninen paikallinen ja kansallinen valta-asema. Tämä merkitsi sitä, että metsäteollisuuden haastaminen oli riskialtis tavoite. Haastetun hegemonian käsite pitää sisällään niin puunjalostusteollisuuden yhteiskunnallisen aseman, asenteet ja politiikan (hegemonia) kuin sen kriitikot (haastajat). Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat olleet puunjalostusteollisuuden ympäristöpolitiikan areenat, aktorit ja argumentit niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla sekä kansalaisyhteiskunnassa vuosina 1870 – 1970, jolloin puunjalostusteollisuuden ympäristöpolitiikan nykyiset periaatteet vähitellen muotoutuivat.

Kolmivaiheisen tutkimusprojektin ensimmäisen vaiheen rahoittajina on Niemi-säätiö sekä Kymenlaakson kulttuurirahasto. Tutkijoina ovat maatalousmuseo Saran johtaja Sami Louekari ja maisemantutkimuksen yliopistonlehtori Simo Laakkonen.

Vastuuhenkilö: Simo Laakkonen (simo.laakkonen@utu.fi)

Itämeren ympäristöhistorian tutkimusohjelma

Ympäristöhistoria tutkii ihmisen ja muun luonnon vuorovaikutusta ajassa. Tämän pitkäkestoisen tutkimusohjelman tavoitteena on koota systemaattisesti ensimmäinen kokonaiskuva Itämeren saastumisen ja suojelun ympäristöhistoriasta 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Alueellisesti se kohdistuu kolmelle eri tasolle Itämeren valuma-alueella: paikalliselle (kaupunkeihin), kansalliselle (eri valtioihin) ja kansainväliselle tasolle (ylirajaisiin teemoihin). Näihin teemoihin kuuluu radioaktiivisen laskeuman, öljyonnettomuuksien ja päästöjen, myrkyllisten aineiden, ravinteiden ja rehevöitymisen sekä kansainvälisen suojeluyhteistyön ympäristöhistoria pääasiassa kylmän sodan ajalta. Ohjelma kohdistuu neljän merkittävän toimijan, ympäristöpolitiikan, -tieteen, -teknologian ja -median historiaan. Tästä syystä ohjelmassa on tehty monitieteistä yhteistyötä eri maiden humanististien, yhteiskuntatieteilijöiden, luonnontieteilijöiden ja insinöörien kanssa niin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa kuin Venäjällä. Ohjelman eri vaiheita on rahoittanut esimerkiksi Suomen Akatemia, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja NOS-H. Nykyisessä osahankkeessa, jota rahoittaa Porin yliopistokeskus, pyritään selvittämään Puolan valtionarkistossa olevin aineistoin Itä-Euroopan sosialististen maiden reaktioita Itämeren suojeluyhteistyön aloittamiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö: Simo Laakkonen

Verkkosivut:

http://www.helsinki.fi/envirohist/seaandcities/

https://blogs.helsinki.fi/envirohist/

In English:

https://blogs.helsinki.fi/envirohist-en/

Päättyneet hankkeet

BALTICRIM -hanke sukeltaa Itämereen

Merialueiden käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä merkitsee erilaisten riskien ja resurssien yhteensovittamista. Itämeren alueen merialuesuunnittelu tähtää merialueen kestävään kehitykseen ja hyvän tilan saavuttamiseen, joka toteutetaan yli rajojen ja sektoreiden toteutuvalla yhteistyöllä.

BalticRIM-hankkeessa kartoitetaan keinoja huomioida merialuesuunnittelussa Itämeren poikkeuksellisen hyvin säilynyt vedenalainen kulttuuriperintö ja maisema. Hankkeen kansallisina yhteistyökumppaneina ovat mm. Museovirasto ja Metsähallitus ja hanketta johtaa Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto.

Maisemantutkimuksen oppiaine on mukana osahankkeessa, jossa projektitutkija Laura Seesmeri kartoittaa vedenalaisen maiseman ja kulttuuriperinnön määritelmiä ja sukeltajien kokemuksia vedenalaisesta maisemasta. Hanke saa osarahoitusta EAKR Itämeren alueen ohjelmasta Interreg Baltic Sea Region.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

Verkkosivut:

 

https://www.msp-platform.eu/projects/balticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cultural-heritage-management

 

https://www.submariner-network.eu/index.php/projects/balticrim/balticrim-cases/underwater-landscape-in-the-baltic-sea-msp-context

LiViHeRi – Living with Cultural Heritage

Hankkeessa selvitetään kuinka historiallista kaupunkia voi kehittää suojellen samalla sen erityistä ympäristöä ja kulttuuria. Siinä osallistuu kolme kaupunkia – Suomesta Rauma, Ruotsista Visby ja Latviasta Kuldiga sekä Aizpute. Hankkeessa vertaillaan näiden kaupunkien kokemusten samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia hyvien käytänteiden löytämiseksi matkailun edistämiseen. Osallistujat kehittävät yhdessä matkailuhankkeita ja -tuotteita, jotka perustuvat paikalliseen kulttuuriin ja luonnonympäristöön. Käytännössä työ koostuu matkailuhankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kokemusten jakamisesta yhteisissä työpajoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hanke tuottaa kolme uutta yhteistä matkailuhanketta ja kaksi -kohdetta esitteineen.

Hankkeen rahoittajana on Interregin Central Baltic-ohjelma. Hankkeen johtajana on Laura Puolamäki maisemantutkimuksen oppiaineesta. 

Vastuuhenkilö: Laura Puolamäki (laura.puolamaki@rauma.fi)

Hankkeen verkkosivu: https://liviheri.wordpress.com/2015/10/15/living-with-cultural-heritage/

Kulttuurialan kolmannen ja neljänen sektorin rooli -selvitys (2018)

Cuporen ja Turun yliopiston yhteinen selvityshanke kartoittaa kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin nykytilaa paikallisen ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Selvitys arvioi kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin muutostekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien kulttuuritoimintaan. Kolmannen ja neljännen sektorin kohdalla selvitetään kulttuurin ja taiteen toimijatyyppejä ja eri kuntien näihin soveltamia yhteistyömalleja.

Selvitys tukee kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamista sekä taide- ja kulttuuripolitiikan alueellisuutta koskevien suuntaviivojen valmistelua. Lisäksi selvityksen tarkoitus on tuoda esille sitä, miten kunnissa on varauduttu alueuudistuksen vaikutuksiin kulttuuritoiminnan tehtävissä, yhteistyössä ja resursseissa. Kohdealueita ovat Espoo, Luumäki, Masku, Pori, Sipoo ja Turku ja Satakunnan sekä Varsinais-Suomen maakunnat. Loppuraportti julkaistaan Cuporen julkaisusarjassa.

Hankkeen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttajina maisemantutkimuksen oppiaine sekä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Projektitutkijana on Sanna Forsell.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

TASAPELI - Luontopohjainen vesienhallinta ja kaupunkisuunnittelun sosiokulttuuriset aspektit – esimerkkikohteena Porin kaupunki

Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, valtioneuvoston rahoittama tutkimus- ja selvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää monitavoitteisten, luontopohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen tuomiin maankäytön haasteisiin vastaamisessa. Maisemantutkimus toteutti tutkimushankkeen osana vuonna 2018 tapaustutkimuksen luontopohjaisten vesienhallintaratkaisuiden sosiaalisista ja kulttuurisista tavoitteista ja vaikuttavuudesta Porissa. Kaupungin edustajien haastattelut tuottivat tietoa siitä, miten luontopohjaisuus ymmärretään erityisesti hulevesien hallinnassa ja millaisia haasteita luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyy. Osatutkimuksen toteutti projektitutkija FM Ilona Hankonen.

Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)

Verkkosivu: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Tehokkaat_ja_vaikuttavat_luontopohjaiset_ratkaisut_ilmastonmuutoksen_sopeutumisen_valineina_TASAPELI

Elävä Pori –hanke

EURA-tunnus: A70128

Toteuttajaorganisaatio: Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (päätoteuttaja) sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (osatoteuttaja)

Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori Hankkeen rahoitus: EAKR toimintalinja 2, kuntarahoitus 30 %

Hankkeen kesto: 15.1.2013–31.12.2015

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupunkikehityksen innovaatioalusta keräämällä, yhdistämällä ja jakamalla uudella tavalla eri tutkimusalojen ja eri osallisryhmien kaupunkitilaa koskevaa tietoa. Innovaatioalusta perustuu yhteisölliseen tiedonjakamiseen. Hankkeen tavoitteena on samalla kehittää uudenlaista kulttuurialojen korkeakoulutuksen opetuksen mallia, joka toimii kiinteälle yhteistyölle yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa alan työtilaisuuksien ja työllisyyden edistämiseksi.

Porin kaupunki toimii innovaatioalustan rakentamisen Living Lab’ina ja alustaa rakennetaan konkreettisten kohteiden yhteydessä, joista hankkeen toteuttajilla on olemassa olevaa tutkimuksellista tietoa ja joiden kehittämiseen erilaisilla osallisryhmillä, suunnittelijoilla ja yrittäjillä on intressi. Hankkeen tuloksena kohteissa voidaan toteuttaa kaupunkitilaa ja rakentamista koskevia innovaatioita. Konkreettisina kohteina ovat Porin Asuntomessut 2018 ja alueeseen liittyvien puisto- ja viheralueiden suunnittelu, Lyhytaaltoasema sekä Koiviston ulkoilupuisto ja lähiöiden kehittäminen.

Elävä Pori www-sivusto: https://elavapori.wordpress.com/

Lähiön henki - Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke

Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori
Hankkeen rahoitus: ARA 80 %, Omarahoitusosuus 20 %
Hankkeen kesto: 15.1.2013–31.12.2015

      Asuinalueiden kehittämisohjelmalla edistetään vuosina 2013–2015 asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Sen keskiössä ovat kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa. Ohjelmassa ovat mukana ARA, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Ympäristöministeriö koordinoi ohjelmaa ja ARA vastaa sen toteutuksesta.

Vuonna 2013 alkaneet osahankkeet:

Osahanke 1: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asuinviihtyvyys, Pihlava, Pormestarinluoto, Sampola. FM Sanna Forsell

Osahanke 2: Alueellisen eriytymisen ja asuinalueiden sosiaalisen tilan tutkimus Itä-Porin lähiöissä. YTM Antti Wallin

Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke tähtää kulttuurisuunnittelumenetelmän pilotointiin Porin lähiöissä ja jalkauttamiseen hyvänä hallintokäytäntönä. Samalla se tuottaa osallistietoa lähiöistä kaupungin strategiseen suunnitteluun sekä niiden kehittämisen erityistarpeisiin. Kutakin kohdelähiöitä tutkitaan omasta näkökulmastaan, mutta läpäisevänä painotuksena ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet segregaation ehkäisemisen avaintekijöinä. Tutkimushankkeen kohdealueet ovat samat kuin Porin kaupungin Kaikkien Pori -kehittämishankkeella: Pihlava, Pormestarinluoto sekä Itä-Porin lähiöiden muodostama kokonaisuus, ns. hybridi-Pori. Hankkeen yhteistyötahoina Porissa ovat Porin kaupungin johto, kaupunkisuunnittelu, koulutoimi, vapaa-aikatoimi ja kulttuuritoimi.

Hanke muodostaa osan laajempaa hankekokonaisuutta, jonka muut osat keskittyvät kulttuurikartoituksen menetelmäkehittelyyn ja pilotointiin. Hankkeessa tuotetaan hyödynnettävää tietoa ja kokemuksia sekä tehdään yhteistyötä kansallisella tasolla Aran lähiöohjelmassa olevien yhteistyöhankkeiden sekä

Osana omaa ympäristöä –hanke

Hankkeen johtaja yliopisto-opettaja Eeva Raike
Hankkeen projektipäällikkö suunnittelija Laura Puolamäki

Hanke toimii vuosina 2011-2013.

Hankkeen päätoteuttaja onTurun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja osatoteuttaja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Nakkilan kunta, Karvian kunta, Kokemäen kaupunki,  Muuritutkimus ky sekä Pyhäjärven suojeluohjelma.

Hankkeen tavoitteena on kohdistaa asukkaiden ja matkailijoiden huomio lähiluonnon erityispiirteisiin ja monimuotoisuuteen, satakuntalaiseen ympäristöön sekä maisemaan. Lisäämällä ympäristötietoa ja parantamalla ja tutkimalla ympäristönlukutaitoa edistetään ympäristön kestävää käyttöä sekä parannetaan elinympäristön laadun arvioitavuutta.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat

1) Olemassa olevan ympäristötiedon popularisointi ja jalostaminen

2) Ihmisen ympäristösuhteen ja identiteetin vahvistaminen lisäämällä tietoa omasta lähiympäristöstä, sen ainutlaatuisuudesta ja toisaalta mahdollisuuksista ja lähiympäristön arvostuksen lisääminen

3) Selkämeren kansallispuiston luonto- ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa ja ympäristökasvatuksessa

4) Oppimisympäristöjen kehittäminen

5) Maakunnallisen ympäristökasvatuksen ja tietoisuuden edistämisen koordinointi

6) Ympäristökasvatuksen sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkimuksen lisääminen tekemällä yhteistyötä eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa

Hankkeen blogi sijaitsee osoitteessa: http://osanaymparistoa.blogspot.fi/

Hankkeen osaprojektin Kulttuurien kerroksia Kauttualla blogi sijaitsee osoitteessa:

http://kerroksiakauttualla.blogspot.fi/

 

Hybrid Parks

xx

Pohjanlahden rantatie -matkailuhanke & Selkämeren rannikon matkailutiehanke

xx

Porilainen lähiömaisema

xx

DEVEPARK

xx

Rajamaamaisemat

Maisemantutkimuksen oppiaine koordinoi Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman rahoittaman suomalais-venäläis-virolaisen Rajamaamaisemat-tutkimushankkeen vuosina 2004 – 2007. Hankkeen tavoitteena oli vertailla maiseman sodanjälkeistä kehitystä luovutetun Karjalan Hiitolassa ja Kurkijoella sekä Viron ja Venäjän raja-alueilla. Suomen ja Venäjän osalta erityisenä tarkastelukohteena oli Satakuntaan siirrettyjen hiitolalaisten maisemamuistojen vertailu venäläisen nykyväestön maisemakäsityksiin. Viron ja Venäjän osalta vertailtiin viron- ja venäjänkielisten maisemakäsityksiä etenkin Ida-Virun alueella. Hankkeeseen ottivat osaa Maunu Häyrynen ja Kirsi Niukko maisemantutkimuksesta, Netta Böök Aalto-yliopistosta, Hannes Palang, Anu Printsmann ja Helen Sooväli Tallinnan yliopistosta sekä Grigori ja Tatjana Isatšenko Pietarin valtionyliopistosta. Hanke tuotti Alue ja Ympäristö (35 (2) 2006) ja Borderlands Studies (24 (2) 2009) -aikakauslehtien teemanumerot sekä Häyrysen ja Outi Fingerroosin toimittaman Takaisin Karjalaan -artikkelikokoelman (SKS 2011).

Satakunnan luonto- ja ympäristökoulun selvityshanke

xx