Asiasana: etnologia

Merimiehen minuus on kokovartaloperformanssi. FM Ulla Kallberg selvitti etnologian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä merimiehillä oli merimiehenä olemisesta ja siitä, miten he kokivat oman minuutensa ja ymmärsivät paikkansa ja asemansa rahtia kuljettaneiden höyrylaivojen työyhteisöissä vuosina 1910–1955. Tutkimuksessa minuus paljastui dynaamiseksi käsitteeksi. Se eletään ja koetaan ja nuo kokemukset ovat usein raskaita ja raastavia.

Etnologian Vaihtuvateemainen projektityöskentely -kurssi toteutetaan yhteistyössä vuosittain vaihtuvan yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa. Tänä lukuvuonna kurssilla selvitettiin elektroniikkateollisuudessa 1990–2000-luvuilla työskennelleiden naisten kokemuksia yhteistyössä Salon elektroniikkamuseon kanssa. Kurssilla toteutettujen haastattelujen antia esitellään kaikille avoimessa verkkoseminaarissa tiistaina 25.1.2022.

Marraskuun alussa myönnettiin NOS-HS -rahoitusta 32 hankkeelle, joista yksi saatiin Turun yliopistoon. Monitieteinen NORDIC VOICES: The use of oral history and personal memories in public history settings (2022-2023) tuo yhteen eri alojen tutkijoita sekä kulttuurialan ja muita niin kutsutun public history -sektorin asiantuntijoita Pohjoismaista ja muualta maailmasta.

Turun yliopiston folkloristiikan, etnologian ja museologian uudessa tutkimushankkeessa ”Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan” keskitytään maailmankuulun Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Paimion parantolan arkeen menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Hanketta esitellään maanantaina 24.5. järjestettävässä webinaarissa.

Turun yliopiston tutkija Johanna Latva laatii väitöskirjaa siitä, miten naisten hiuksettomuus on koettu ja ymmärretty suomalaisessa kulttuurissa, osana ihmisten hyvinvointia. Latva ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) keräävät nyt naisten omia kokemuksia siitä, millaista on elää naisena ilman hiuksia. Keruu on avoinna vastaajille toukokuun loppuun saakka.

FM Maija Mäki selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten arkeologista kulttuuriperintöä on tuotteistettu matkailuun 2000-luvun Suomessa ja millaista matkailu tulevaisuudessa voisi olla. Tutkimus osoitti, että arkeologisille maastokohteille suuntautuvaa matkailua tulee kehittää paikallislähtöisesti ja että se vaatii monialaista yhteistyötä. Kuntien tuki on kohteille tärkeää, mutta matkailun kehittämisessä keskiöön nousevat pienyritykset.