Iso käärmeenpää

Arkeologit löysivät Suomesta yli 4000 vuotta vanhan puisen käärmeveistoksen

29.06.2021

Humppilan Järvensuon arkeologisissa kaivauksissa löytyi poikkeuksellinen kivikautinen taide-esine. Ainoa lajissaan oleva veistos laajentaa käsitystämme pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteesta ja rituaaleista.

Käärme
Käärmeveistos löytöpaikallaan (A) ja nostettuna ylhäältäpäin kuvattuna (B). Kuva: Satu Koivisto

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä orgaaniset eli eloperäiset materiaalit säilyvät huonosti arkeologisilla kohteilla. Kaivauksilla voidaan yleensä löytää vain murto-osa niistä jäännöksistä, joita esihistorialliset ihmiset ovat jättäneet jälkeensä. Sen sijaan kosteikkoihin kätkeytyy rikasta ja monipuolista arkeologista tutkimusaineistoa menneiden väestöjen asutuksesta, elinkeinoista ja ympäristöstä. Tästä huolimatta meillä on tehty hyvin vähän kosteikkoihin keskittyvää arkeologista tutkimusta.

Turun yliopistossa käynnissä olevassa kolmivuotisessa tutkimuksessa keskitytään umpeenkasvaneen järven rannalla sijaitsevan kivikautisen kohteen tutkimuksiin Humppilan Järvensuolla, joka on löytynyt ojituksessa 1950-luvulla ja tutkittu pienimuotoisesti yli 35 vuotta sitten. Viime kesänä kohteella tehtiin arkeologisia kaivauksia Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa.

– Paikka on kivikaudella sijainnut umpeenkasvavan ja myöhemmin viljelymaaksi kuivatetun Rautajärven etelärannalla ja sieltä on saatu talteen maassamme hyvin harvinaisia kivikautisia puu-, kaarna- ja tuohiesineitä, kertoo tutkimusta johtava tutkijatohtori Satu Koivisto.

Puinen käärmeveistos on säilynyt neoliittiselta kivikaudelta tähän päivään

Arkeologit
Kaivaukset käynnissä Järvensuolla kesällä 2020. Kuva: Satu Koivisto

Uudet kaivaukset kesällä 2020 paljastivat tuhansia vuosia vanhoja vettyneitä kerrostumia, joihin oli hautautunut merkkejä muinaisesta ihmistoiminnasta. Yksi hämmästyttävimmistä viime kesän löydöistä oli puinen käärmeveistos, joka on valmistettu neoliittisella kivikaudella yli 4000 vuotta sitten.

Huolellisesti veistetty, noin puolimetrinen puinen käärmeveistos löytyi turvekerroksen alaosasta lähes metrin syvyydestä muinaisen järven rantakerrostumasta.

– Käärme näyttää siltä, kuin se olisi luikertelemassa tai uimassa pakoon yllätettynä. Matelijan kaula on veistetty kapenevaksi ja sen pää on kuvattu hieman ylöspäin kohotetuksi suu auki. Löytökerrostuman koostumuksen perusteella veistos on hukattu, hylätty tai asetettu tarkoituksella tiheän rantakasvillisuuden sekaan. Esineestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se on valmistettu 4400 vuotta sitten, Satu Koivisto kertoo.

Luusta, sarvesta, puusta, kivestä tai meripihkasta valmistettuja eläin- ja ihmisveistoksia löytyy ajoittain esihistoriallisilta kohteilta Fennoskandian alueelta. Järvensuon hyvin aidon käärmeen näköinen veistos on kuitenkin tällä hetkellä ainoa lajissaan ja se laajentaa ja monipuolistaa käsityksiämme pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteellisesta ilmaisusta ja rituaalisesta kuvastosta.

Pohjois-Euroopan kivikautisessa kalliotaiteessa on muiden eläin- ja ihmishahmojen lisäksi myös joskus kuvattu käärmeitä. Muutamassa kalliomaalauksessa ihmishahmo näyttää pitelevän kädessään joko oikeaa käärmettä tai käärmeen muotoista sauvaa.

– Järvensuon esineen suora liittäminen tällaiseen yhteyteen on toki epävarmaa, varsinkin kun kyseessä on vielä ainutlaatuinen löytö ja kohteen tutkimukset keskeneräisiä. Käärmeveistos ja muutamat muut viime kesän havainnot kuitenkin tällä hetkellä viitannevat mahdolliseen rituaaliseen toimintaan muinaisella järvenrannalla harjoitettujen kalastuksen ja muiden arkisten askareiden ohessa, Koivisto sanoo.

Katoavat kosteikot säilövät orgaanisia esineitä

Käärmeen pää
Yksityiskohta veistoksen pääprofiilista. Kuva: Satu Koivisto

Käärmeveistoksen lisäksi viime kesän kaivauksissa saatiin talteen myös muita hyvin säilyneitä orgaanisia esineitä sekä luonnontieteellisiä tutkimusaineistoja. Kaivaukset jatkuvat kesällä 2021.

– Uusien kaivausten avulla saatiin vihdoin esiin poikkeuksellisen hyvin säilynyttä orgaanista esineistöä kivikaudelta pohjoisessa, missä tällaiset materiaalit ovat arkeologisilla kaivauksilla harvinaisuus, Koivisto kertoo.

Toimivien menetelmien puute syvälle kosteikkoihin hautautuneiden kohteiden löytämiseksi ja aineistojen analysoimiseksi ovat rajoittaneet tutkimusta Suomessa.

– Enemmän työtä olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, sillä herkät kosteikkokohteet ovat kiihtyvällä vauhdilla tuhoutumassa. Suurimpia uhkia säilymiselle ovat ojitus, turpeenotto, maaperän happamoituminen ja ilmastonmuutos.

Kalliotaide
Käärmeenkuvia Fennoskandian neoliittisessa kalliotaiteessa: a) Ääniseltä, b) Kuolan niemimaalta, c & d) ihmishahmon kädessä olevia käärmeitä Suomesta, e) käärmeitä ja käärmeeksi muuttuva henkilö Suomesta, f) käärme ja 'shamaani' Vienanmereltä. Kuva: Antti Lahelma.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Antiquity-tiedelehdessä:          

Koivisto, S. & Lahelma, A. (2021). Between earth and water – a wooden snake figurine from the Neolithic wetland site of Järvensuo 1, Finland. https://doi.org/10.15184/aqy.2021.79 

Lisätiedot:

Satu Koivisto, FT, Suomen Akatemian tutkijatohtori
Humanistinen tiedekunta, Arkeologia, Turun yliopisto
satu.sa.koivisto@utu.fi
+358 50 357 0495

Luotu 29.06.2021 | Muokattu 29.07.2021