Kuvassa julkistustilaisuuden yleisöä.

Psykologian oppiaineen 100 vuotta kiteytyi historiateokseen

07.04.2022

Suomalainen psykologian koulutus ja tutkimus sai alkunsa 100 vuotta sitten, kun Turun Suomalaiseen Yliopistoon perustettiin psykologian laboratorio. Emeritusprofessori Pekka Niemen kirjoittaman historian julkistustilaisuudessa juhlayleisö pääsi hämmästymään sitä, miten tietyt juonteet ovat kulkeneet oppiaineen historiassa lähes alusta saakka. Yksi kiitetyimmistä piirteistä on turhien raja-aitojen välttäminen.

Koko Suomen psykologian alan tutkimus ja koulutus käynnistyi Turun Suomalaisen Yliopiston humanistisen tiedekunnan alaisuuteen 100 vuotta sitten perustetussa psykologian laboratoriossa.

Alkuvaiheen puhtaasti tieteellinen tutkimus laajeni nopeasti soveltavaan tutkimukseen. Turkulaispsykologien merkitys on ollut tuntuva muun muassa oppimisen tutkimuksessa, koulukiusaamisen vastaisten toimien kehittämisessä, liikennekäyttäytymisen opetuksessa sekä aivo-, silmänliike- ja tajunnantutkimuksessa.

Pekka Niemen kasvokuva.

Turun yliopiston psykologian oppiaineen historian kansiin kirjannut emeritusprofessori Pekka Niemi kertoo oppiaineen taipaleen alkaneen filosofian suojissa.

– Juuri perustetun Turun Suomalaisen Yliopiston ensimmäiseksi filosofian professoriksi valittiin Eino Kaila, joka oli väitellyt kuusi vuotta aiemmin psykologisesta teemasta ja harrasti kokeellista psykologiaa. Hänen johdollaan Turkuun perustettiin psykologian laboratorio, Niemi kertoo.

– Kysyntä psykologiaa kohtaan oli kova. Sisällissota oli herättänyt yliopiston perustajissa tarpeen ymmärtää, mikä saa ihmiset suistumaan hankaliin tekoihin, Niemi sanoo.

Laboratorio oli käytännössä yksi huonetila tuolloin Turun kauppatorin laidalla sijainneessa yliopiston päärakennuksessa. Kaila oppilaineen aloittivat psykologisten kokeiden tekemisen, ja Kaila myös luennoi psykologiasta. Kun Kaila siirtyi Helsingin yliopistoon rakentamaan psykologian oppiainetta, hänen seuraajakseen filosofian professoriksi Turun Yliopistoon nimettiin sekä psykologiasta että kasvatustieteestä kiinnostunut Jalmari Salomaa.

– Salomaa kehitti älykkyystestin ja hänen aikanaan tutkittiin erityisesti kysymystä, miten paljon väestössä on koulutusreserviä. Salomaa oli peruskoulun varhaisia puolestapuhujia, joka argumentoi, että jos koko väestöä ei kouluteta pidemmälle, se on tuhlausta, Niemi kertoo.

Yleisöä psykologian historia julkistustilaisuudessa.

Yksi Salomaan suurista tavoitteista oli psykologian oppiaineen perustaminen Turun Yliopistoon. Hänen johdollaan Turun Yliopistossa syntyi myös psykologian alan väitöskirjoja. 1950-luvun lopulla Salomaan tavoite toteutui: yliopistoon perustettiin psykologian oppiaine ja professuuri.

Ennen Turkua psykologia oli saanut oman professorin Helsingin yliopistoon, ja ammattikunta oli syntymässä. Psykologian oppiainetta synnytettiin samaan aikaan myös Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun.

Uuden ammattikunnan ensimmäisenä tehtävänä oli nuorten ammatinvalinnanohjaus.

– 1960-luvulla Turussa tehtiin psykologiassa tutkimusta puhtaasti tieteellisestä näkökulmasta, ja artikkeleita julkaistiin kansainvälisesti. 1970-luku myllersi alaa, psykologian profiili kääntyi. Suomessa haluttiin tutkimusta ja koulutusta, jolla oli yhteiskunnallinen merkitys, Niemi kertoo.

Turun yliopiston psykologian oppiaineen erityisvahvuuksia on Niemen ja Jukka Hyönän 1980-luvulla aloittama silmänliiketutkimus, jota käytettiin aluksi lukemisen ja oppimisen tutkimuksessa, mutta nykyisin menetelmän käyttöala on laajentunut voimakkaasti. Samaan aikaan Esko Keskinen kehitti voimakkaasti liikennekäyttäytymistutkimusta, joka saavutti laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Marja Vauras aloitti oppimisen tutkimuksen psykologian oppiaineessa ja siirtyi myöhemmin kasvatustieteiden tiedekuntaan jatkamaan tutkimustaan.

– Seuraava uusi suunta oli kognitiivinen neurotiede, jossa psykologiaa lähestytään aivotutkimuksen avulla, alan kehittäjinä 1990-luvun alkupuolelta lähtien meillä professorit Heikki Hämäläinen ja Antti Revonsuo.  2000-luvulla tuli KiVa Koulu ja Christina Salmivallin maailmanmaineeseen nousseet koulukiusaamistutkimukset, Niemi kertoo.
 

Inari Harjuniemen kasvokuva.

Turun yliopiston psykologian oppiaineen vahvuus ammatillisen koulutuksen puolella on 1990-luvun lopulla perustettu opetusklinikka, jossa autetaan erilaisista haasteista kärsiviä ihmisiä.

– Opetusklinikalla opiskelijat pääsevät ohjatussa ympäristössä, opettajan tukemana, tekemään oikeaa psykologin työtä, Niemi sanoo.

Tulevaisuuteen Niemi katsoo luottavaisena.

– Nyt meillä on oppiaineessa seuraava sukupolvi, joka ratkoo todella suuria kysymyksiä. Näen tulevaisuuden valoisana, kun meillä on parhaissa voimissaan olevat 40–50-vuotiaat tutkijat viemässä tutkimusta eteenpäin, Niemi sanoo.

Paula Salon kasvokuva.

Tutkimusten aihepiiri on laaja: professori Paula Salon johdolla tutkitaan ilmastotuuppausta eli miten käyttäytymistieteitä hyväksi käyttäen voidaan ihmiset ohjata tekemään hyviä ratkaisuja, apulaisprofessori Johanna Kaakinen tutkii, kuinka suomalaisten henkilökohtaista tiedepääomaa voi kasvattaa,  apulaisprofessori Jukka Leppänen tutkii sylivauvojen tarkkaavaisuuden suuntautumista, professori Riikka Korja tutkii pikkukeskosia ja heidän vanhempiensa välistä vuorovaikutusta, professori Christina Salmivalli jatkaa tutkimusta koulukiusaamisen parissa pureutuen aina vain haastavampiin tilanteisiin,

Kansallisesti Turun yliopisto oli keskeinen perustettaessa psykologian koulutusalalla toimiva Psykonet-yliopistoverkostoa.

– Turun yliopiston psykologia on pyrkinyt aina yhteistoimintaan sekä muiden suomalaisyliopistojen oppiaineiden kanssa kuin kansainvälisestikin. Se on meidän vahvuutemme.

Riikka Korjan kasvokuva.
Luotu 07.04.2022 | Muokattu 07.04.2022