Asiasana: Psykologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Opintokamu® tukee opiskelijoiden hyvinvointia erityisjärjestelyjen aikana – maksuton kurssi tarjotaan poikkeusolojen vuoksi myös ammattikorkeakoulujen käyttöön

02.04.2020

Opiskelijoiden jaksaminen saattaa olla koetuksella kevään erityisjärjestelyjen vuoksi. Turun yliopiston psykologian oppiaineessa kehitetty Opintokamu-ohjelma tarjoaa oppilaitoksille työkaluja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Opintokamu on kehitetty toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) käyttöön, ja niissä se onkin jo ahkerassa käytössä, mm. kaikissa Helsingin kaupungin lukiossa kurssi otettiin käyttöön viime viikolla. Poikkeusolojen vuoksi kurssi päätettiin tarjota maksutta myös ammattikorkeakoulujen käyttöön.

Yhteiskuntatieteelliseen jätettiin yli 1500 hakemusta edellisvuotta enemmän

02.04.2020

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.

Professori Christina Salmivallille myönnettiin Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus haastavien kiusaamistapausten tutkimukseen

31.03.2020

Professori Christina Salmivalli on saanut tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. ERC Advanced Grant -rahoitus on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus.

Viisivuotinen ERC Advanced Grant -rahoitus myönnetään asemansa vakiinnuttaneille tutkimusjohtajille, joille on jo kertynyt huomattava määrä saavutuksia tutkijan uralla. Kyseessä on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista.

Sokeat näkevät ja näkevät eivät: primaarin näköaivokuoren toiminta on välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle (Väitös: Mikko Hurme, 7.3.2020, psykologia)

PsM Mikko Hurme havaitsi tutkimuksissaan primaarin näköaivokuoren toiminnan olevan välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle. Löydös haastaa aiemmat tutkimukset, joissa potilaiden, joilla on näköaivokuoren vauriosta johtuva sokeus, on havaittu pystyvän käsittelemään tiedostamattomasti heille esitettyä visuaalisia ärsykkeitä. Tiedostamaton näkeminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö ei koe näkevänsä, mutta pystyy silti käyttämään silmien kautta tulevaa tietoa käyttäytymisensä ohjaamisessa.