Suomalaiset suhtautuivat korona- ja influenssarokotuksiin liittyvässä viestinnässä myönteisemmin viesteihin, jotka perustuivat tilastolliseen tietoon kuin viestintään, joka nojaa muiden ihmisten kokemuksiin, osoittaa tuore tutkimus. Kumpikaan viestintätapa ei kuitenkaan vähentänyt rokote-epäröintiä.
Tutkijoiden kehittämällä algoritmilla voidaan tarkasti ennustaa sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden kuolemanriskiä riippumatta potilaan rokotusstatuksesta tai virusvariantista.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö väheni 28 prosentilla COVID-19-pandemian alussa, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Merkittävin muutos tapahtui kiireellisissä päivystyskäynneissä, jotka vähenivät keskimäärin 40 prosenttia.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa havaittiin koronapandemiaan liittyvän etäisyydenpidon ja eristäytymisen vaikuttaneen hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin monin tavoin. Pandemian aikana tehdyt ratkaisut ovat tutkimuksen perusteella muuttaneet läheisten ja hoivakotien välistä suhdetta.
Tutkimuksella terveyttä -juttusarjassa summataan syksyn aikana koronapandemian oppeja Turun yliopiston ja Tyksin tutkijoiden näkökulmasta. Miten eri tieteenaloilla reagoitiin uuteen koronavirukseen ja kuinka uusin tieto tuotiin nopeasti avuksi potilaiden hoitoon ja diagnostiikkaan? Entä miten voimme oppia elämään uuden viruksen ja sen aiheuttaman taudin kanssa?
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Long covid -asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida kansallisesti ja kansainvälisesti kertyvää tietoa ja kokemusta pitkäkestoisesta koronataudista (long covid). Asiantuntijaryhmässä on mukana kolme professoria Turun yliopistosta.
Kaksi Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta saaneilla 180 terveydenhuollon työntekijällä todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta vastaan. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan, mutta jossain määrin heikentynyt beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan.
Tutkijat yli 40 maasta selvittävät, miten koronapandemia on vaikuttanut ihmisten elämään ympäri maailmaa. Turun yliopiston tutkijat keräävät tutkimuksen aineistoa Suomessa. Osallistu tutkimukseen ja kerro, miten pandemiavuosi on muuttanut psyykkistä hyvinvointiasi tai käyttäytymistäsi ja miten suhtaudut koronarokotteisiin.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.