Suomalaiset suhtautuivat korona- ja influenssarokotuksiin liittyvässä viestinnässä myönteisemmin viesteihin, jotka perustuivat tilastolliseen tietoon kuin viestintään, joka nojaa muiden ihmisten kokemuksiin, osoittaa tuore tutkimus. Kumpikaan viestintätapa ei kuitenkaan vähentänyt rokote-epäröintiä.
Tutkijoiden mukaan terveysviestintää on osattava kertoa tavalla, jolle kohderyhmä on vastaanottavainen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun kohderyhmään kuuluvat ovat eri mieltä annetun terveystiedon kanssa eivätkä luota terveystiedon antajiin.
– Jos vastaanottaja reagoi hyvin kielteisesti terveysviestiin, se voi pahimmassa tapauksessa johtaa keskusteluyhteyden katkeamiseen ja kielteisten asenteiden vahvistumiseen. Siksi on tärkeää löytää viestintätapa, johon ihmiset reagoivat mahdollisimman myönteisesti, riippumatta siitä, muuttaako annettu terveystieto heidän mielipiteitään vai ei, psykologian väitöskirjatutkija Otto Mäki Turun yliopistosta kertoo.
Tutkimusryhmä havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan, että mitä vähemmän suomalaiset luottivat rokotteiden turvallisuuteen, sitä mieluummin he perustivat terveyteen liittyvät päätöksensä muiden ihmisten kokemuksiin kuin tilastolliseen tietoon. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Universität Erfurtin ja University of Bristolin tekemässä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, suhtautuvatko korona- ja influenssarokotteita epäröivät ihmiset myönteisemmin sellaisiin rokotetiedotteisiin, joissa muut ihmiset jakoivat omia kokemuksiaan ja mielipiteitään rokotteista, verrattuna tiedotteisiin, joissa rokotteiden turvallisuutta ja taudin vakavuutta käsiteltiin tilastollisesti.
Tutkimukseen osallistuneet 1099 henkilöä lukivat rokotteiden hyötyjä ja turvallisuutta koskevan tiedotteen, joko tilastollisen tiedon tai muiden ihmisten omien kokemuksien ja mielipiteiden muodossa.
– Tilastollinen tieto tarjoaa selvästi yksittäisiä kokemuksia tarkemman, edustavamman ja luotettavamman arvion taudin vakavuudesta sekä rokotteiden hyödyistä ja turvallisuudesta. Tästä huolimatta, aiempien tutkimusten mukaan, yksittäisillä rokotuskertomuksilla voi olla tilastojakin suurempi vaikutus ihmisten rokotusluottamukseen, kommentoi Mäki.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osallistujat kokivat tilastollisen tiedotteen keskimäärin oleellisemmaksi, hyödyllisemmäksi ja influenssarokotuksen kohdalla myös vähemmän turhauttavaksi kuin miten he kokivat kokemuksia käsittelevän tiedotteen.
Kumpikaan tiedottamistavoista ei kuitenkaan vähentänyt suomalaisten rokote-epäröintiä.
Tilastolliseen tietoon suhtautuivat kokemusperäistä viestintää myönteisemmin kuitenkin myös sellaiset ihmiset, jotka yleensä luottavat paljon enemmän muiden ihmisten kokemuksiin kuin tilastolliseen tietoon. Toisaalta tutkimus toi esille, että mitä enemmän ihminen ilmoitti suosivansa kokemuspohjaista tietoa, sitä kielteisemmin hän suhtautui sekä rokotustilastoja että rokotuskokemuksia käsittelevään tiedotteeseen.
– Tämä yllättävä tulos saattaa selittyä sillä, että ihmisillä, jotka suosivat muiden ihmisten kertomuksia omista kokemuksistaan tilastollisen tiedon sijaan, on usein myös heikompi luottamus sekä rokotteisiin että terveysviranomaisiin. Siksi on mahdollista, että rokotteita vahvasti epäröivät ihmiset suhtautuvat kielteisesti kaikenlaiseen rokoteviestintään, riippumatta siitä, missä muodossa tieto annetaan. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että tilastollinen tieto, joka on terveysviranomaisten tyypillisin tapa viestiä, herättää rokotteita epäröivissä vähemmän kielteisiä tunteita, sanoo Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri.
Tutkimus julkaistiin maaliskuussa kansainvälisessä PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
