Suomen kielen kirjallisen viestinnän tavoitteena on kehittää opiskelijan viestinnällistä osaamista ja tukea opiskelijaa kehittymään asiantuntijaksi. Kirjallisen viestinnän opintojen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen taidon, jota tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja omalla tieteenalalla.
Turun yliopistoon haki korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 30 766 hakijaa, mikä on kolmanneksi eniten suomalaisyliopistoista. Aloituspaikkoja on tarjolla lähes 3000.
Uusi Ennen ja nyt -julkaisu pureutuu muun muassa vammaisten sotakokemuksiin. Numeron vertaisarvioidut artikkelit eroavat toisistaan niin teemoiltaan kuin käsittelemiltään aikakausilta. Artikkeleita yhdistää kuitenkin se, että ne on arvioitu avoimella ja joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. Näin Ennen ja nyt pyrkii osaltaan uudistamaan ja kehittämään yhtä keskeisimmistä tieteellisistä laadunvalvontamenetelmistä.
Teiniliiton historiaa kaivetaan nyt esiin tunteiden ja kokemuksen näkökulmasta. Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettajan Ville Soimetsän johtama hanke lähestyy 1960–1970-luvun koululaisten tekemisiä, tunteita ja tekemättä jättämisiä monin tavoin uudenlaisista näkökulmista. Nelivuotisessa hankkeessa syntyy niin tieteellisiä artikkeleita kuin taiteellinen dokumentti.
Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güth joutui ensimmäisessä maailmansodassa sotavangiksi Venäjälle, pakeni Suomeen ja joutui Suomen sisällissodan keskelle. Nyt hänen päiväkirjamerkinnöistään on syntynyt kirja Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Teoksen toimittaneiden Olli Kleemolan ja Timo Soikkasen mukaan kirja antaa uudenlaisen näkökulman elämään Suomessa ja erityisesti Turussa vuonna 1918.
Evakkojen asuttamista ohjanneen maanhankintalain kielipykälällä on vähäinen vaikutus Lounais-Suomen rannikkoalueen maanlunastuksissa. Maanlunastustoiminta eteni pitkälti vapaaehtoisin kaupoin, mutta niitä hidasti päätös niputtaa kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat saman toimikunnan alaisiksi.
Turun yliopiston tutkijat haluavat selvittää, miten korona on vaikuttanut suomalaisten lapsiperheiden arkeen. Tutkimukseen kerätään aineistoa kaikille avoimella nettikyselyllä, johon voi vastata 17.5. saakka.
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa kerättiin keväällä 2020 tutkimustarkoituksiin kyselyaineisto lapsiperheiden haasteista ja erimielisyyksistä korona-arjessa. Kerätyn aineiston pohjalta tutkitaan korona-arkea suomalaisissa lapsiperheissä (KOLA-hanke).
Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla, sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.