Asiasana: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijän kehittämä mindfulness-nettikurssi madaltaa toisen asteen opiskelijan ahdistuneisuutta ja lisää onnellisuutta (Väitös: PsM Oskari Lahtinen 22.1.2021, psykologia)

Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.

Tutkimus kaivaa esille yrityskauppojen ja huoltovarmuuden ongelmakohdat

10.01.2021

Suurvaltojen kasvanut taipumus käyttää taloudellisia keinoja ulkopolitiikkansa jatkeena ja Kiinan kasvanut kiinnostus yritysostoihin Euroopassa on herättänyt kysymyksen yritysostojen yhteydestä huoltovarmuuteen. Käsitykset siitä, mitkä yritykset ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä, ja ulkomaisten yritysostojen regulatiivinen ympäristö, ovat muuttumassa. Aihetta on tutkittu niukasti, mutta parin vuoden sisällä on luvassa uutta tietoa Turun yliopiston ForAc-tutkimushankkeelta.

Tutkijat selvittävät miten paljon kaupunkilaiset ovat valmiita muuttamaan tapojaan kestävän kehityksen hyväksi

22.12.2020

Kun tavoitteena on kestävä kehitys, millaiset käyttäytymiseen liittyvät muutosvaatimukset kaupunkilaiset kokevat hyväksyttävinä? Tähän kysymykseen pureutuu psykologian professori Paula Salon tutkimusryhmä, joka sai tehtävää varten Turun kaupunkitutkimusohjelmasta 150 000 tutkimusrahoituksen.

Koulukirjojen kuva sisällissodasta kehittyi voittajien tarinasta yksittäisen ihmisten näkökulmaksi

18.12.2020

Suomen sisällissodan kuvittaminen koulukirjoissa on muuttunut voimakkaasti eri aikakausina. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historiankirjasta 1920-luvulta tähän päivään analysoiden sisällissodasta kertovia kuvia. Kuvien luonne on muuttunut poliittisen ilmapiirin vanavedessä.

Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän (Väitös: VTM Erica Åberg, 18.12.2020, taloussosiologia)

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.

Koneen Säätiö tukee Hanna Ylöstalon työryhmän taloutta tasa-arvonäkökulmasta lähestyvää tutkimusta.

03.12.2020

Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.

Tuplatapahtumassa katsotaan elokuva ja keskustellaan kulttuurisesta omimisesta

30.11.2020

Miksi Washington Redskins -jalkapallojoukkueen nimi ja logo nostattivat keskustelun rasismista ja kulttuurisesta omimisesta? Teemaan voi perehtyä poikkeuksellisen monipuolisesti kaksiosaisessa tapahtumassa, jossa osallistujat katsovat oman aikataulunsa mukaan elokuvan More Than A Word ja torstaina 10.12. keskustelevat siitä elokuvantekijöiden ja kulttuurihistorian väitöskirjatutkijan kanssa.

Eläkeläisten toimeentulo säilyy eläkeaikana kohtuullisena (Väitös: KTL Juha Rantala, 4.12.2020, sosiaalipolitiikka)

Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan Turun yliopiston tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöskirjasta.

Suomi liittyi rauhanturvaamisen avulla osaksi kylmän sodan läntisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia rakenteita (Väitös: VTM Jukka Pesu, 5.12.2020, poliittinen historia)

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.