Turun yliopiston tutkijoiden toteuttamasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että yli puolet suomalaisista kokee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan lisänneen heidän huoltaan ilmastonmuutoksesta. Samalla 65 prosenttia vastaajista pitää venäläisestä tuontienergiasta irtautumista tärkeänä syynä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät kyselytutkimuksella syksyllä 2022 suomalaisten ilmastohuolta, ilmastotoimiin liittyviä asenteita sekä halukkuutta toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyselytutkimuksen pohjalta tehty raportti Ilmastotoimet puntarissa. Suomalaisten ilmastoasenteet, ilmastohuoli ja toimintahalukkuus käsittelee erityisesti viime aikaisten tapahtumien vaikutuksia suomalaisten näkemyksiin ilmastonmuutoksesta. Näihin tapahtumiin kuuluvat esimerkiksi äärisääilmiöt, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Tutkimus kertoo valtaosan suomalaisista olevan ainakin jonkin verran huolissaan ilmastonmuutoksesta, samalla kun noin joka kymmenes vastaaja ilmoitti, ettei ilmastonmuutos huoleta lainkaan. Koettu ilmastohuoli ja -asenteet vaihtelevat selvästi eri vastaajaryhmien välillä. Naiset ovat selkeästi miehiä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta ja suhtautuvat kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin miehiä myönteisemmin. Myös koulutuksella ja asuinpaikalla on yhteys ilmastonmuutokseen suhtautumiseen: korkeampi koulutus ja asuminen suuremmassa kaupungissa ovat yhteydessä korkeampaan ilmastohuoleen sekä suopeampiin asenteisiin koskien ilmastonmuutoksen torjuntaa. Eri ikäryhmien välillä ei kuitenkaan esiinny merkittäviä eroavaisuuksia.
– Vaikka ilmastonmuutos ja siihen varautuminen saattavatkin julkisen keskustelun perusteella välillä vaikuttaa sukupolvien väliseltä konfliktilta, tämä kuva ei saa kyselystämme vahvistusta. Tutkimuksemme perusteella eri ikäryhmät saavat kyllä ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa hyvin erilaisista lähteistä, mutta tämä ei vaikuta johtavan mielipiteiden eriytymiseen, erikoistutkija Aino Tiihonen sanoo.
Ilmastohuolta ovat lisänneet useat ilmiöt
Tutkimuksen mukaan eniten ilmastohuolta ovat lisänneet sään ääri-ilmiöt maailmalla ja kotimaassa. Myös median uutisointi ilmastonmuutoksesta lisää selkeästi ilmastohuolta.
– Suuremmalla osalla vastaajista heille kyselyssä esitetyt asiat tai ilmiöt ovat lisänneet ilmastohuolta. Kuitenkin eri asioiden vaikutuksen voimakkuus vaihtelee, Tiihonen sanoo.
Yli puolet vastaajista arvioi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt heidän ilmastohuoltaan. Lisäksi venäläisestä tuontienergiasta irtaantuminen nousi kyselyssä esiin tärkeimpänä perusteena luopua fossiilisista polttoaineista. Jopa 92 prosenttia vastaajista koki tämän olevan vähintään melko tärkeä syy vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
– Venäjän hyökkäyssota on selvästi saanut monia ajattelemaan ilmastonmuutosta ja ilmastosiirtymää uusista näkökulmista. Perinteisesti ”vihreiksi” miellettyjen perusteluiden lisäksi ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun on sekoittunut esimerkiksi turvallisuuteen, omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Tulostemme perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin joidenkin yhteiskunnallisten kriisien väliset yhteydet ovat tulleet entistä näkyvämmiksi, Tiihonen kertoo.
Tutkimuksen tulokset haastavatkin käsitystä siitä, että ilmastonmuutos olisi vain ”hyvien aikojen kriisi”. Sen sijaan Venäjän hyökkäyssota ja siitä seurannut energiakriisi ovat kytkeneet ilmastosiirtymään liittyvät tavoitteet toisiinsa aiemmasta poikkeavalla tavalla.
COVID-19-pandemian vaikutukset näyttäisivät olevan tässä suhteessa erilaisia, sillä kyselyvastausten mukaan se on vaikuttanut kansalaisten ilmastohuoleen huomattavasti muita yhteiskunnallisia kriisejä vähemmän.
– Vaikka ilmastotutkijoiden joukossa vallitsee yhteisymmärrys ilmastonmuutoksen sekä terveydelle vaarallisten pandemioiden yhteydestä, ilmastokriisin yhteys maailmanlaajuisiin terveyskriiseihin on tulostemme perusteella saattanut jäädä taka-alalle kansalaisten käsityksissä, Tiihonen sanoo.
***
Kyselytutkimus tehtiin osana Turun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä Ilmatieteen laitoksen yhteistä Kohdataan järjestelmänmuutos yhdessä: Kansalaisdeliberaatio informoidussa ja oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä (FACTOR) -hanketta, joka tutkii oikeudenmukaista ja tietoon perustuvaa ilmastosiirtymää. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
> Tutustu hankkeen kotisivuihin
Lisätietoja:
Aino Tiihonen
Erikoistutkija
aino.tiihonen@utu.fi
